Kuvien verkkojulkaisun ongelmat ovat tuttuja niille, jotka työskentelevät internet-grafiikan parissa. Alunperin ainoat mahdolliset kuvaformaatit olivat bittikarttakuvia (kuten JPG tai GIF), joilla on se haitta, että kuvatiedostot ovat joko liian suurikokoisia latautuakseen nopeasti tai liian huonolaatuisia tehokkaan pakkauksen seurauksena. Vaihtoehto bittikartoille on vektorigrafiikka.
Ratkaisuksi tähän ongelmaan Macromedia loi Flash-kuvaformaatin. Vaikka Flash oli ratkaisu bittikarttakuvien ongelmaan, moni käyttäjä ei hyväksynyt sitä, että vektorigrafiikan internet-standardi perustuisi yksinomaan Macromedian kehittämän tiedostomuotoon ja ohjelmistoon. Vastauksena tähän tyytymättömyyteen ja tarjotakseen vektorigrafiikalle avoimen vaihtoehdon W3C loi SVG-tiedostomuodon, joka tuo vapaasti käytettävän vektoriformaatin kaikkien ulottuville.
Useimpia kuvatiedostoja voi näyttää vain sillä ohjelmistolla, jolla kuva on tuotettu. SVG kuitenkin käyttää XML ja CSS -kuvauskieliä, jolloin tiedostoja voi avata ja muokata missä tahansa ASCII-tekstieditorissa. Näin voisi periaatteessa myös luoda SVG-kuvia, mutta se ei ole helppo ja tuottava tapa. SVG:n muokkaus- ja katseluohjelmat pystyvät helposti avaamaan ja muokkaamaan tiedostoja ilman erillistä tulkkia.
SVG-formaatin tavoitteet
SVG:llä on samat edut kuin kaikilla vektorikuvamuodoilla. Ne tarjoavat terävän ja korkealaatuisen kuvan, jonka mittakaavaa voi muuttaa ilman, että kuvanlaatu kärsii; kaikki tämä oli mahdotonta bittikarttakuvilla. SVG-standardi kuvailee myös animaatioita ja vähäisellä Javascriptin käytöllä siitä saa vuorovaikutteisen. Koska SVG on kirjoitettu XML-kielellä, suunnittelija voi luoda grafiikkaa myös muihin XML-pohjaisiin formaatteihin. On mahdollisuus luoda esimerkiksi graafeja, kaavioita ja karttoja. Hienoista ominaisuuksistaan huolimatta SVG:lle ei ole tarjolla suurta valikoimaa ohjelmistoja, jotka hyödyntäisivät täysipainoisesti sen mahdollisuuksia. Tästä syystä SVG ei myöskään sovellu Flash-käyttöön.
Nykyiset SVG-ohjelmistot
SVG-tiedostoja voi tällä hetkellä luoda useilla vapailla tai kaupallisilla ohjelmistoilla, kuten Inkscape, Sketch/Skencil, sK1, Karbon14, xfig, Adobe Illustrator, Corel Draw, Xara, sekä kaikki ASCII-tekstieditorit.
Vaikka useimmat nettiselaimet eivät tue SVG-standardia, Mozilla (Firefox, Netscape) ja muutamat muut selaimet, kuten Safari ja Konqueror, tukevat SVG:n perustavaa osajoukkoa. Internet Exploreriin löytyy laajennus (Renesis), joka tukee SVG-standardia. Amayalla on hyvä SVG-näytön ja animaatioiden tuki ja sillä voi myös toteuttaa perusmuokkaustehtäviä.
Batik-työkalut ovat hyödyksi SVG:n renderöinnissä ja niitä käytetään myös SVG-toteutusten tarkistamisen referenssiohjelmistona.