Koodekki on matemaattinen kaava, joka kutistaa video- tai audiotiedoston kokoa. Theora on videokoodekki.
Kun koodekki kutistaa videotiedoston kokoa, sen sanotaan myös tiivistävän tiedostoa. On kaksi tiivistystapaa, jotka ovat mielenkiintoisia tässä yhteydessä - tappioton ja tappiollinen tiivistys.
Digitaalisen videon laatua määrittää koodatun informaation määrä (bittinopeus) ja käytetyn videopakkauksen tyyppi (koodekki). Vaikka joitain koodekkeja voidaan pitää Theoraa kehittyneempinä, laadussa havaittava ero ei ole merkittävä.
Koska digitaalinen video esittää liikkuvan kuvan informaationa, on loogista, että mitä enemmän informaatiota videossa on, sitä laadukkaampaa liikkuva kuva on. Bittinopeus on kirjaimellisesti bittien määrä sekunnissa videota (ja/tai audiota), jota käytetään koodaukseen. Koodekin suurempi bittinopeus merkitsee suurempaa laatua. Annetulle kestolle suurempi bittinopeus merkitsee myös suurempaa tiedostoa.
On siis monta syytä, miksi matalampi bittinopeus on hyvä asia. Videon täytyy ehkä mahtua tietylle tallennusmedialle, kuten DVD:lle. Tai tahdot ehkä toimittaa videon tarpeeksi nopeasti yleisöllesi (jonka keskimääräinen nettiyhteys on nopeusrajoitteinen) katsottavaksi latauksen aikana.
Erilaiset videotyypit voivat vaatia erilaisia bittinopeuksia saavuttaakseen saman havaittavan laadun. Video, jossa on paljon leikkauksia ja jatkuvasti vaihtuvia kamerakulmia, vaatii enemmän tietoa kuvaukseensa, kuin video jossa on paljon liikkumattomia kuvia. Toimintaelokuva vaatii siis suuremman bittinopeuden kuin Ken Burnsin dokumentti.
Jotkin koodekit sallivat muuttuvan bittinopeuden. Tämä merkitsee, että bittinopeus voi muuttua ajan myötä vastauksena vaadittuun yksityiskohtaisuuteen. Tässä tapauksessa videokoodekki käyttäisi enemmän bittejä nauhoittaakseen 10 sekuntia nopeita leikkauksia ja liikkuvia kamerakulmia, kuin se vaatisi koodatakseen 10 sekuntia melko liikkumatonta kuvaa.
Koodekit pienentävät mediatiedoston tarpeellista bittinopeutta kuvailemalla median ovelilla, tehokkailla tavoilla. Videokoodekit kuvaavat muutoksia yhdestä kuvaruudusta seuraavaan, sen sijaan että kuvaisivat jokaista kuvaruutua erikseen. Audokoodekit jättävät huomiotta taajuudet, joita ihmiskorva ei kuule. Aivan kuin yksinkertaiset tekniikat voivat kutistaa suuresti tiedoston bittinopeutta ja kokoa, vielä kehittyneemmät tekniikat voivat kutistaa sitä vielä enemmän. Tämän vuoksi joitain koodekkeja pidetään toisiin verrattuna ylivertaisina.
Kun koodekit käyttävät monimutkaisia matemaattisia tekniikoita videon koodaamiseen, tarvitset voimakkaan mikrosirun avataksesi koodauksen nopeasti toistoa varten. Tämän vuoksi on usein parasta käyttää yksinkertaisempaa koodekkia. Viimeisimmän teknologian mukaisia temppuja käyttävä koodekki voi olla käyttökelvoton vanhemmalla tietokoneella. Ja joskus on vain parempi käyttää yksinkertaisempaa ja vanhempaa videokoodekkia (kuten DVD-levyt tekevät), koska sen toistoon tarvittava laitteisto on halvempi.
Viimeaikaisen Theora-yhteisön työn ansiosta Theora on saavuttanut saman laatutason kuin muut modernit koodekit, kuten h.264 (Applen, Youtuben ja muiden käyttämä patenttien kuormittama koodekki). Tämä voi olla kiistanalainen asia, ja on joitain syitä pitää h.264-koodekkia teknisesti ylivertaisena Theoraan verrattuna. Parasta on tutustua asiaan itse ja muodostaa oma mielipide.
Näillä sivuilla on vertailuja Theoran ja h.264:n välillä:
http://people.xiph.org/~greg/video/ytcompare/comparison.html
There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.
You should refresh this page.