Oletamme, että et lukisi tätä opasta, ellet jo tietäisi mikä nettiselain oikein on. Jos et kuitenkaan tiedä, kyse on ohjelmistosta, jonka avulla voit katsella ja selata nettisivuja internetissä.
Internet on massiivinen toisiinsa liittyneistä tietokoneista koostuva verkosto. Se on kehittynyt alunperin vuonna 1969 toisiinsa yhdistetyistä neljästä tietokoneesta yli miljardi järjestelmää kattavaksi verkoksi, jonka kasvu jatkuu edelleen.
Osaa internetiin yhdistetyistä tietokoneista kutsutaan "verkkopalvelimiksi". Nämä erikoistuneet tietokoneet suorittavat palvelinohjelmistoja, joiden avulla ne toimittavat nettisivuja muille tietokoneille. Internetin laajan verkkopalvelinten verkoston ansiosta käyttäjien ulottuvilla on yli kymmenen miljardia erilaista nettisivua sekä suuri joukko jatkuvasti kasvavia ja kehittyviä sisältöjä ja palveluja. Jos haluat hyödyntää näitä sivustoja omalla tietokoneellasi, kannettavallasi tai kännykälläsi, tarvitset tietokoneohjelman, joka osaa avata ne. Se tietokoneohjelma on nettiselain.
Nettiselailun historia
Selaimilla on ollut yksi julkisimmista ja mielenkiintoisimmista kehityskaarista tietokoneohjelmistojen historiassa.
Nettiselaamisen historian voidaan katsoa alkavan vuonna 1993 ilmestyneestä Mosaicista, joka oli ensimmäinen tekstin ohella myös kuvien näyttämiseen kykenevä selain. Tästä innovaatiosta alkoi World Wide Webin nousu kohti nykyaikaista internetiä, joten Mosaic todellakin muutti maailmaa.
Vuonna 1994 Marc Andreessen sekä joukko Mosaicin alkuperäisiä kehittäjiä perusti yhdessä liikemies Jim Clarkin kanssa Netscapen, joka oli ensimmäisiä internet-liiketoimintaan keskittyviä yrityksiä. Kasvava internet houkutteli monia muitakin yrittäjiä, ja pian internetiin keskittyviä yrityksiä alkoi syntyä enemmänkin. Näitä internetin ja kaupallisen selainkehityksen alkuaikoja kuvastivatkin kehittäjien suuri innostus sekä useat innovaatiot, jotka jatkuvasti laajensivat ja paransivat internetin tarjoamaa informaatiota. Tuloksena uusia internet-sivustoja nousi julkisuuteen lähes joka viikko ja selaimiin lisättiin jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Eräs Wired Magazine -lehden artikkeli (http://www.wired.com/wired/archive/2.10/mosaic.html) onnistui kuvaamaan tätä selainten ja internetin nopean kehityksen alkuaikojen aikaansaamaa innostusta.
Mosaic ja myöhemmin sen seuraaja Netscape Navigator olivat markkinoiden ensimmäiset nettiselaimet, mutta ne eivät kuitenkaan onnistuneet valtaamaan nopeasti kasvavia selainmarkkinoita. Suhteellisen lyhyen ja aggressiivisen "selainsodan" jälkeen selainten markkinajohtajaksi nousikin Microsoftin Internet Explorer (IE). Microsoftin aggressiiviset liiketoimintaratkaisut sekä yli 100 miljoonan dollarin panostus Explorerin kehitykseen ja markkinointiin toivat tälle aikaisemmin käyttöjärjestelmistään tunnetulle ohjelmistojätille noin 96 % osuuden selainmarkkinoista. Saavutettuaan markkinajohdon Microsoft ei pitänyt selaimen kehittämistä enää kannattavana, joten Internet Explorerin kehitystyötä alettiin vähentää vuosina 2002 ja 2003. Vuonna 2003 Microsoft ilmoitti, ettei Internet Explorerista enää julkaistaisi uusia itsenäisiä versioita (http://www.usdoj.gov/atr/cases/ms_index.htm).
Vaikka osa Microsoftin "selainsotien" aikana käyttämistä keinoista tuomittiin myöhemmin kartellilakien vastaisiksi (http://www.usdoj.gov/atr/cases/ms_index.htm), Internet Explorerin asema vaikutti ylivoimaiselta. Kun Microsoft lopetti selaimensa kehityksen, Netscape oli lyöty ja monet verkkosivut käyttivät ponnahdusikkunoihin perustuvia mainoksia ja kohdistamattomia mainoskampanjoita. Jotkut pitivät vuosia 2001-2004 internetin ja selainten kehityksen pimeänä keskiaikana.
Firefoxin kehitys
Uuden luvun selainten tarinaan lisäsi kuitenkin Firefox, jota voidaan pitää Mosaicin ja Netscapen kaukaisena jälkeläisenä.
Vuonna 1998 Netscape perusti Mozilla Projectin ja antoi kokeellisena liikestrategiana selaimensa lähdekoodin vapaaseen levitykseen saavuttaakseen kilpailuedun Microsoftia vastaan. Tuloksena ohjelmoijat ympäri maailman pääsivät paitsi tutkimaan Mozillan koodia ja seuraamaan sen kehitystä, myös osallistumaan itse sen kehittämiseen. Myös Netscape ja AOL (joka oli hankkinut Netscapen) jatkoivat tiiviisti Mozilla-selaimen kehitystä ja julkaisivat useita Netscape- ja AOL-tuotteita, jotka hyödynsivät sen koodia. AOL:n kiinnostus selainkehitystä kohtaan kuitenkin hiipui, ja vuoden 2003 alussa yhtiö päättikin vähentää omaa sitoutumistaan, minkä johdosta Mozilla projekti vapautui omille urilleen.
Vuonna 2003 luotiin Mozilla Foundation, yleishyödyllinen ja täysin itsenäinen organisaatio, jonka päämääränä oli tukea Mozilla-hankkeen kehitystä. Tuloksena Mozillan ympärille kasvaneen yhteisön oli viimein mahdollista hyödyntää Netscapen aikaisempaa panostusta selainkehitykseen ja jättää näin oma jälkensä nettiselainten historiaan.
Ensitöikseen intohimoinen Mozilla-yhteisö keskittyi luomaan uuden sukupolven selaimen, joka sai nimekseen Firefox. Firefoxin tavoite oli yksinkertainen: luoda kevyt selain, jota oli nopea ja helppo käyttää. Se asettaisi käyttäjän uudelleen nettisurffauskokemuksen ohjaajaksi. Se ei vaarantaisi selaimen käyttökokemusta turhilla ärsyttävyyksillä. Siihen lisättäisiin myös laajennusjärjestelmä, jonka avulla käyttäjät voisivat muokata, testata ja virittää selainta tuhansilla erilaisilla tavoilla.
Firefox 1.0 julkaistiin vuonna 2004, mistä lähtien sen käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuoteen 2009 mennessä Firefox oli saavuttanut noin 23 prosentin osuuden maailmanlaajuisista selainmarkkinoista, eli maailman 1,2 miljardista internetin käyttäjästä yli 300 miljoonaa käytti selaimenaan Firefoxia. Firefox 3:n julkaisupäivänä yli 8 miljoonaa käyttäjää latasi uuden version yhden päivän aikana.
Firefox jatkaa edelleen innovointia. Firefox auttaa sinua itse ohjaamaan miten vuorovaikutat internetin kanssa. Tämän mahdollistavat lukuisat ominaisuudet, kuten helppo tapa tilata automaattisesti päivittyviä uutisotsikoita; kotisivuvälilehdet, jotka auttavat pääsemään netin sisältöihin nopeammin; sisäänrakennettu ponnahdusikkunoiden torjunta; sekä alati laajeneva joukko lisäosia, joilla voit muokata selainta oman makusi mukaan. Firefox on herättänyt uudelleen henkiin kiinnostuksen nettiselainten kehitystä kohtaan.
Vastauksena Firefoxille Microsoft muutti suunnitelmiaan, käynnisti selainkehityksensä uudelleen ja julkaisi Internet Explorer 7:n ja hiljattain IE8:n. Myös Apple ja Google ovat alkaneet kehittää omia selaimiaan (Safari ja Chrome). Innovaatio ja valinnanvapaus ovat palaamassa selainten ja internetin maailmaan.
Firefox toimii missä tahansa käyttöjärjestelmässä, ja se on lokalisoitu yli 75:lle eri kielelle. Sen on rakentanut maailmanlaajuinen kehittäjien yhteisö, joka suhtautuu selainten kehitykseen ja internetiin intohimoisesti. Ja mikä parasta, Firefox on vapaa!