FLOSS Manuals

 English |  Español |  Français |  Italiano |  Português |  Русский |  Shqip

Firefox suomeksi

Avoimen lähdekoodin esittely

Mikä on FLOSS?

FLOSS on lyhenne sanoista Free/Libre/Open Source Software. Termejä Free, Libre, ja Open Source käytetään kuvaamaan ohjelmistoja, jotka takaavat tiettyjä vapauksia sekä käyttäjille että ohjelmoijille. Ryhmät, jotka tukevat vapaiden ohjelmistojen käyttöä, kutsuvat niitä usein eri nimillä. Esimerkiksi Free Software Foundation ja GNU-projekti viittaavat usein "vapaisiin" ohjelmistoihin, kun taas muut ryhmät kuten Debian ja Open Source Initiative edistävät "avoimen lähdekoodin" ohjelmistoja. Englannin kielen sana "free" voi tarkoittaa joko ilmaista tai vapaata, joten termiä "libre software" käytetään usein korostamaan sitä, että ohjelmisto ei ole ainoastaan ilmainen vaan se antaa myös vapautta.

Termeihin "vapaa" ja "avoin" tiivistyvät ideat ovat samankaltaisia, mutta eivät identtisiä. Vaikka näistä termeistä on käytössä kymmeniä erilaisia muunnelmia, kaikissa vapaissa ohjelmistoissa ilmentyy joitakin samoja ohjelmistovapauden perusihanteita:

  • Vapaus ajaa ohjelma 
  • Vapaa pääsy koko lähdekoodiin
  • Vapaus tutkia koodia
  • Vapaus muokata koodia
  • Vapaus jakaa muokattua koodia

Eri ohjelmistoprojektit saattavat tarjota erilaisia vapauksia, mutta nämä käsitykset ovat useimpien vapaiden ohjelmistojen lisenssien perustana. Käyttäjän näkökulmasta vapaat ohjelmistot ovat aina ilmaisia käyttää ja kopioida, sekä nyt että tulevaisuudessa. On olemassa joitakin epäselviä rajoja ja harmaita alueita, kuten tavaramerkit ja Linux-kernelin "patentoidut" ajurit, jotka täytyy pitää mielessä kun kopioi tai jakaa vapaita ohjelmistoja.  Jokainen vapaan ohjelmiston projekti sisältää yksityiskohtaista tietoa ohjelmistolisenssin takaamista oikeuksista. Laaja valikoima vapaita ohjelmistoja on saatavilla kaikille yleisille alustoille, kuten Windowsille, Mac OS:lle ja Linuxille.

Firefox

Monille käyttäjille Firefox on ensikosketus vapaisiin ohjelmistoihin ja niiden edustamiin käsityksiin. Ohjelmiston vapaus on yksi Firefox-nettiselainta kehittävän Mozilla-projektin ydinajatuksista. Siitä johtuen kaikilla on vapaus käyttää, kopioida, parantaa ja levittää Firefoxia. Toinen Mozilla-projektin ydinajatus on sen osallistuvan kehityksen strategia, joka tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua Firefoxin parantamiseen. Miljoonat yhteisön jäsenet auttavat Firefoxin kehityksessä joka päivä.

Keitä nämä ihmiset ovat ja miten he liittyvät toisiinsa?

numbers_info_graphic_1_en 

Firefoxin käytön kasvattaminen lähtee ruohonjuuritasolta. Ilman valtavia mainoskampanjoita ja lähinnä suullisella ja teknologiapohjaisella viestin välittämisellä, Firefoxin käyttäjäkunta on kasvanut 220 miljoonaan käyttäjään. Kasvua voisi kuvata "viraaliseksi" (mutta hyvällä tavalla, tämä ei liity "ohjelmistoviruksiin"). Se kulkee kehittäjältä bloggaajille, bloggaajilta käyttäjille ja käyttäjiltä muille käyttäjille.

Prosessin ytimessä noin 400 kehittäjää työskentelee Firefoxin lähdekoodin parissa. Yli 30% Mozillan koodista on vapaaehtoisten tekemää, ja lopun koodista tekevät kokopäiväisesti työskentelvät kehittäjät, jotka saavat palkkaa joko Mozillalta tai muulta Mozillan kehitykseen liittyvältä yritykseltä. Jos nimen alkuperä jäi mietityttämään, "Mozilla" oli vuonna 1994 Netscape Communications Corporationille luodun dinosaurusmaisen maskotin alkuperäinen nimi. "Mozilla" on nyt sekä ei-kaupallisen säätiön nimi että sen omistaman yrityksen nimi. Tämä yritys antaa meille Firefoxin ja ylläpitää koodia, jonka ympärille se on rakennettu.

Kaikki Mozilla-projektiin osallistuvat, niin vapaaehtoiset koodaajat kuin palkalliset työntekijätkin, arvostavat suuresti yhteisöä ja Firefoxin kehitykseen kuuluvaa yhteistyötä. He haluavat parantaa sekä selainta itseään että myös koko Internetiä. Panoksensa Mozillalle antavat myös eri alojen johtavat asiantuntijat, kuten muun muassa verkkotyöskentelyn, CSS:n, HTML:n, kuvankäsittelyn ja muiden Internetiä ylläpitävien teknologioiden asiantuntijat. Mozillaan kuuluu monenlaisia henkilöitä, ja melkein kuka tahansa voi vaikuttaa kehitykseen, olipa se sitten kehittämällä koodia, kirjoittamalla dokumentaatioita, testaamalla ohjemistoa tai yksinkertaisesti kertomalla ystäville Firefoxista!

"Ydinkehittäjien" lisäksi monet erilaiset ryhmät tälle työlle omistautuneita henkilöitä auttavat tekemään Mozilla-projektista menestyksen. Mozilla-yhteisöön kuuluu:

  • Yli 500 henkilöä, jotka lokalisoivat ja auttavat Firefoxin toimittamisessa yli 60 kielelle. 
  • Satoja muita "lisäosien" kehittäjiä, jotka luovat laajennuksia Firefoxin muokkaamista varten ja kokeilevat uusia innovaatioita.
  • 10 000 henkilöä, jotka auttavat kehitysjulkaisujen testaamisessa ja laadun säilyttämisessä sekä antavat palautetta kehitysprosessin aikana.
  • 15 000 henkilöä, jotka avasivat kukkaronsa ja antoivat jokainen 30 dollaria, jotta New York Times -lehteen saatiin 250 000 dollarin kaksisivuinen mainos, joka mainosti Firefox 1.0:n julkaisua. Ajatus tähän kampanjaan tuli markkinointikehittäjien yhteisöltä, joka auttaa Firefoxin mainostamisessa monilla eri tavoilla.
  • 20 000 henkilöä, jotka ovat aktiivisia "bugzillan", Mozilla-projektin käyttämän virheiden raportointityökalun, käyttäjiä. 
  • 8 miljoonaa henkilöä, jotka osallistuivat "Download Day" -tapahtumaan, joka teki uuden maailmanennätyksen. Firefox 3:sta ladattiin sen julkaisupäivänä enemmän kuin mitään muuta ohjelmistopakettia yhden vuorokauden aikana.

Nämä esimerkit osoittavat kuinka monet erilaisia taitoja omaavat yhteisöt ja henkilöt voivat yhdessä työskennellessään rakentaa ja ylläpitää toteuttamiskelpoista projektia. Toivomme, että Firefox toimii ihanteellisena ensikosketuksena vapaisiin ohjelmistoihin sekä yhteisön voimalla tehdyn ohjelmistokehittelyn aatteseen.

There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.

You should refresh this page.