Seuraavassa on kuvattu avoimen maailman periaatteiden mukainen toimintamalli osana opetustoimen tietojenkäsittelyn järjestämistä. Visio on aikaisemmin julkaistu Optek-raportissa. Sen jälkeen on tiivis kuvaus avoimen maailman konsepteista ja avoimen maailman hyödyistä.
Visiossa on kuvattu tulevaisuuden koulu, jossa tietotekniikkaa on hyödynnetty osana opetusta, oppimista ja koulun toimintaa – pedagogiikan ja toiminnan ehdoilla. Osa visiosta on teknologiariippumatonta, ammattimaista tietohallinnon hyödyntämistä osana toimintaa ja sen kehittämistä. Osa visiosta korostaa avoimen maailman mahdollisuuksien hyödyntämistä osana opetustoimien kokonaisrakennetta ja toimintaa. Myöhemmin tässä oppaassa on kuvattu miten nykytilasta päästään visioon.
Tulevaisuuden koulussa oppija pääsee käsiksi sähköiseen pulpettiinsa ja työpöytäänsä mistä tahansa ja koska tahansa, kunhan hänellä on käytettävissään selain ja internet-yhteys. Oppijan sähköinen pulpetti sijaitsee pilvessä, joten oppisisällöt, työkirjat sekä projektit, tehtävät ja läksyt eivät ole koskaan hukassa. Työasemaksi käy mikä tahansa päätelaite, jossa vain toimii selain. Myös vanha käytöstä poistettu työasema on voitu ottaa uusiokäyttöön ja laitteiden käyttöikä on saatu siten kaksinkertaiseksi verrattuna entisiin työasemapohjaisiin ratkaisuihin.
Kun opettaja aloittaa tunnin, verkkopohjainen järjestelmä on käynnissä ja käytettävissä sekunneissa entisen varttitunnin sijaan. Työasemat ovat siellä missä niitä tarvitaan, eivät erillisessä ATK-luokassa. Kevyet tablettityöasemat eivät ole henkilökohtaisia, vaan ne otetaan tarvittaessa käyttöön telineestä ja palautetaan tunnin jälkeen. Oppilaat käyttävät koulussa myös omien kännyköidensä ja päätelaitteidensa selaimia.
Tietotekniikkaa käytetään pedagogisista lähtökohdista lähtien osana opetusta ja oppimista. Internet on keskiössä osana ilmiökeskeistä opetusta ja oppimista. Historian opettaja tekee oppilaiden kanssa aikamatkan suomalaisten siirtolaisten mukana Amerikkaan ja sukelluksen elämään Michiganin suomalaismetsissä yhdessä Madisonin kummikoulun kanssa. Materiaalina käytetään internetistä sekä suomalaisista ja amerikkalaisista arkistoista löytyviä materiaaleja ja kummiluokkalaisten tekemiä kolmannen polven amerikansuomalaisten haastatteluja. Tuotoksena olevaa videota näytetään suomalaishaaleissa ympäri Michigania ja se on suosittu YouTube-video Etelä-Pohjanmaan marttapiireissä.
Fysiikkaa ja yhteiskuntaoppia yhdistetään teemapohjaisella projektilla, jossa optimoidaan tuulivoimaloiden sijoittelua paikkoihin, joissa tuuliolosuhteet ovat otollisimmat ja ympäristöhaitat vähäisimmät. Lasketaan erilaisia skenaarioita ja arvioidaan niiden vaikutusta yhteiskunnan kannalta toisaalta energiantuotannon tyydyttämiseksi ja toisaalta matkailun ja kansalaisten elämän laadun kannalta. Tuuli- ja jääolot poimitaan internetin säähistoriatiedoista, mielipideilmastoa arvioidaan käyttäen sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua ja puolueohjelmia yhdistellään eduskunnan istuntotietoihin.
Tietokone auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia äänne-kirjainvastaavuuden löytämisessä. He oppivat kaksi kertaa nopeammin kuin ilman apuvälinettä. Vuorovaikutteinen kielipeli auttaa oppilasta kieliopin drilliharjoituksissa ja kannustaa väsymättä. Matikan knoppikysymyksiä harjoitellaan kännykällä välitunneilla ja kisataan kuka on paras. Koulusta on tullut nuorten näköinen, koulussa viihdytään. Koulussa ollaan vastuullisesti verkossa samalla tavalla kuin vapaa-aikanakin. Kuilu koulun ja ei-koulun välillä on pienentynyt. Suomi menestyy oppimista mittaavassa PISA-tutkimuksessa, ja oppilaat myös viihtyvät koulussa.
Rehtorin ja opettajien aika ei kulu tietojen tallettamiseen hallinnon eri tietojärjestelmiin. Opettajan sairastuttua sijainen löytyy helposti verkossa olevasta rekisteristä, jonka tiedot jokainen sijainen ylläpitää itse. Kun opettaja kirjaa oppilaan poissaolon tietojärjestelmään, poissaolosta lähtee tekstiviesti huoltajan kännykkään. Toisessa koulussa on otettu käyttöön järjestelmä, jossa oppilaat rekisteröivät paikallaolonsa RFID-anturilla, joka on omassa kännykässä.
Koululautakunta käy kokouksessaan läpi opetustoimen tietotekniikan palveluraportin, jossa näkyy palvelun kattavuus ja käytettävyys: montako oppilasta on työasemaa kohti ja miten pitkiä katkoja on ollut. Kustannusraportista näkyy palvelun vuosikustannukset ja kustannusten kehitys työasemaa kohti. Vertailutietona käytetään muiden koulujen ja kuntien tietoja, jotka saadaan avoimena datana ilmaiseksi Tilastokeskuksesta.
Aikaisemmin tilastotietoja ei ollut varaa ostaa. Kustannukset työasemaa kohti ovat pudonneet alle puoleen, kun on siirrytty työasemapohjaisesta rakenteesta selain- ja pilvipohjaiseen järjestelmään. Kunnassa on käytössä tilaaja-tuottaja -malli ja tarvittava palvelu on ostettu toimittajalta. Toimittaja tuottaa palvelut verkossa olevalta pilvipalvelimelta ja käyttää palvelun tuottamiseen sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja että ohjelmistoja, joissa on lisenssimaksu. Vaikka säästöt lisenssikustannuksissa ovat oleelliset, suurin säästö on tullut laitehankinta-, huolto- ja ylläpitokustannuksissa. Kallista paikallistukea ei enää juuri tarvita, koska käytössä on kevytpäätteet ainoana ohjelmistonaan selain. Yksinkertaisina laitteina ne vikaantuvat harvoin eivätkä juuri tarvitse huoltoa. Ohjelmistot sijaitsevat keskitetyissä palvelimissa, joiden ylläpito ja huolto on tehokasta.
Kunnan tietohallinto ja opetustoimen johto sovittavat ja linjaavat strategiat yhteen yhteisessä työpajassa yhdessä rehtorien ja muiden avainhenkilöiden kanssa. Strategiassa keskitytään tunnistamaan opetusta ja oppimista edistäviä uusia toimintamalleja ja niitä tukevia ratkaisuja yhdessä toimittajien kanssa. Myös muiden kuntien kanssa tehdään hankintayhteistyötä. Suuri osa budjetista on kohdistettu ratkaisujen käyttöönottoon ja koulutukseen, ei vain laitteisiin ja ohjelmistoihin. Uusia luovia ratkaisuja tulee markkinoille jatkuvasti, kun opetustoimeen on saatu valtakunnallinen kokonaisrakenne, jonka avoimiin rajapintakuvauksiin tukeutuen toimittajat pystyvät tarjoamaan uusia tuotteita ja palveluja, jotka ovat yhteensopivia kokonaisuuden kanssa. Opetustoimen tietojärjestelmissä on päästy teknologia- ja toimittajalukoista eroon ja kuntien yhteinen palvelukeskus tarjoaa tietotekniikan peruspalvelut jokaiseen kouluun edullisesti. Jokaiselle suomalaiselle on pystytty takaamaan tietotekniikan käyttöön liittyvät kansalaistaidot tasapuolisesti.
Suomalaisesta koulusta on tullut myös myyntimenestys, jota viedään ympäri maailmaa. Sen sijaan, että rahat valuisivat lisenssimaksuina ulkomaille, koulujärjestelmän viennistä on tullut yksi tietointensiivisistä palveluista, jotka ovat nostaneet Suomen johtavaksi systeemisten palvelujen viejäksi. KouluKaikille-palvelun lisäksi muita menestyskonsepteja ovat mm. AgriCola-kirjasto, Nalle-verojärjestelmä sekä Ylppö 3.0 -neuvola.
Etäistä utopiaako? Ei vaan arkipäivää, jos niin halutaan. Teknologiat ja parhaita käytäntöjä ylläkuvattuun visioon on jo olemassa. Teknologia sinänsä ei olekaan este toiminnan muutokselle. Esteet muutokselle löytyvät muualta, niin myös muutoksen moottorit. Myöskään kustannukset eivät ole este. Siirtymällä pois työasemakeskeisistä suljetuista ratkaisuista kustannukset voidaan joko puolittaa tai jos käytetään entinen määrä rahaa, sillä voidaan hankkia lisää työasemia ja näin varmistaa tekniikan hyötykäyttö.
There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.
You should refresh this page.