VALO oppilaitoksissa
Linux-käyttöjärjestelmään siirtyminen
Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on siirrytty käyttämään Linux-ohutpäätejärjestelmää. Teksti käsittelee kokemuksia vaihdettaessa käyttöjärjestelmä Windowsista Linuxiin.
Linux-käyttöjärjestelmällä työskenteleminen ei ole sen kummempaa kuin Windowsilla. Siirtymisessä on kuitenkin vältettäviä ”kompastuskiviä”. Uskon tämän kokemuksen tuoman tiedon auttavan uusia yhteisöjä siirtymään vaivattomasti avoimen lähdekoodin käyttäjäksi. Kokemukset ovat karttuneet vuosina 2000-2012.
Toivottavasti tästä on hyötyä vasta siirtymistä ajatteleville. Siirtyminen ei ollut niin vaikeaa. Tuloksena on huomattavasti reilumpi ympäristö, joka toivottavasti yleistyy koko maassa.
Linux-käyttöjärjestelmään siirtyminen
Tässä kuvatut kokemukset ovat peräisin tusinan eri koulun siirtymäprosesseista Windowsista Ubuntu Linux-ympäristöön. Kouluissa on yhteensä noin 3500 oppilasta ja 250 opettajaa, luokka-asteita niissä on ekasta lukioon.
Siirtyminen Linuxiin voi tapahtua kahdella eri tavalla:
Tapa 1. Osassa kouluista siirtyminen tapahtui vähitellen, tietokoneet oli ensimmäisten kuukausien ajan mahdollista käynnistää joko Windows- tai Ubuntu-käyttöjärjestelmä.
Tapa 2. Kertarysäyksellä Windowsin käytöstä Ubuntun käyttäjiksi siirtyi 8 koulua joissa kahdessa oli yläluokkien 7-9 ja 1-10 oppilaita. Loput kouluista oli 1-6 luokka-asteen kouluja.
Siirtyminen vähitellen Linuxiin
Vähitellen tapahtuva siirtyminen oli ongelmallisempaa. Syyt ovat jälkikäteen ajateltuna aivan loogisia. Opettajat ovat usein kiinni oppimissaan ohjelmissa, opetusmetodeissaan ja tavassaan käyttää tekniikkaa, eikä uuden asian opetteleminen työpäivän jälkeen tunnu houkuttelevalta.
Tavalliselle luokanopettajalle siirtyminen oli huomattavasti helpompaa. Perustoiminnot sujuivat ongelmitta: verkon selaaminen, tiedon etsintä, kirjoittaminen, kuvankäsittely, videoiden katselu, musiikin kuuntelu ja viestintä.
Yhteensopivuusongelmia oli suljettujen ja avointen ohjelmien välillä. PowerPoint-esitysten tuominen avoimen lähdekoodin ympäristöön on joskus vaikeaa, koska esityksissä olevien kuvien näyttäminen ei aina onnistu avoimilla ohjelmilla. Yhteensopivuus on estetty suljetun ohjelman tekijän toimesta.
Oikeastaan kyse ei edes ole yhteensopivuudesta, vaan suljetun ohjelman rajoitetuista käyttöoikeudesta. Jos ottaa käyttöön vapaassa levityksessä olevia kuvia, joita ei ole tarkoitettu vain Windows-ympäristöön, niin esitysten siirtäminen onnistuu.
Toinen usein kohdattu ongelma oli avoimen lähdekoodin sovelluksella tehdyt tekstitiedostot, joissa oli unohdettu muuttaa tiedostomuoto kotona käytettävän tekstinkäsittelyohjelman ymmärtämään tiedostomuotoon. Kysymyksessä on vain opastuksen puute. Oppilasta olisi voitu opastaa lataamaan ja asentamaan myös koulussa käytetty ilmainen avoimen lähdekoodin OpenOffice.org-ohjelmisto kotikoneelle.
Siirtyminen Linuxiin kertarysäyksellä
Kertarysäyksellä siirtymiset olivat huomattavasti onnistuneempia. Ennen siirtymistä Ubuntuun valmisteltiin koulun atk-luokkien koneet käynnistymään myös Ubuntuun ja opettajia koulutettiin tulevan käyttöjärjestelmän käyttöön. Heille ilmoitettiin päivämäärä, jolloin koulun koneet käynnistyvät vain avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmään. Nämä kertarysäyksellä siirtyneet koulut olivat pääsääntöisesti alakouluja. Näissä työskentelevillä erityisopettajilla oli samankaltaisia hankaluuksia kuin ylempiä luokkia opettavilla erityisopettajilla. PowerPoint-esitysten ja tekstien siirron kanssa esiintyi samoja ongelmia kuin vähitellen avoimeen käyttöjärjestelmään siirretyissä kouluissa. Tässäkin siirtymämallissa olisi pitänyt huomioida eritysopettajien tarpeita enemmän. Myös oppilaille olisi pitänyt järjestää opastustilaisuus, niin mainituilta ongelmilta olisi säästytty.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että luokkatasot 1-6 ja esikoulut voidaan siirtää menestyksellisesti avoimen lähdekoodin käyttöön kouluissa, jos huomioidaan ajoissa erityisopettajien tarpeet ja lapsia vanhempineen informoidaan mahdollisista siirtymästä aiheutuvista ongelmista. Tässä ei voi edes puhua ongelmasta. Kyse on uuden työkalun käyttöönoton aiheuttamista mahdollisista tarpeista. Kustannusten osalta avoimen lähdekoodin avulla voidaan saavuttaa jopa 70% säästöt. Pelkästään tämä on suuri motivaation lähde niin vanhemmille kuin kouluillekin.
Yläluokkien ja lukioiden siirtyminen voidaan tehdä vähitellen edellä esitellyt tarpeet huomioiden.
Muuta huomioitavaa
Kaupallisia ohjelmia ja Windows-käyttöjärjestelmää tarjoavan osapuolen ja avoimen lähdekoodin ympäristöä ylläpitävän yhtiön yhteistyössä kohdattiin suurimmat vastoinkäymiset. Ottamatta kantaa siihen, kumpi osapuolista aiheutti enemmän ”kitkaa”, heti alussa opittiin, että sopimuksia kirjoitettaessa on pidettävä huoli siitä, että toiminnalliset rajapinnat ovat selkeät. Parasta on valtuuttaa laitteistojen ylläpito toimijoille heidän palveluitaan vastaavilla toiminta-alueilla.
Ratkaisuehdotus oppilaitosten IT-ympäristöksi
Oheisen kaaviokuvan mukainen tekninen ratkaisu mahdollistaa koulujen ja kuntien siirtymisen toimivampaan opetusympäristöön, joka tuo myös laite- ja käyttöjärjestelmäriippumattoman ympäristön opetuskäyttöön. Ratkaisulla voidaan myös mahdollistaa ohjelmoinnin opetus kouluissa. Ohjelmoinnin opetus on nykyisin lähes mahdotonta kolmansien osapuolien ylläpitämissä koulujen ympäristöissä, joissa koululaisten käyttöprofiili ja oikeudet ovat tiukasti rajatut. Ehdotuksen mukaisella teknisellä ratkaisulla voidaan toteuttaa myös tulevaisuuden ylioppilaskirjoitukset, joissa verkon pitää olla oppilaiden saatavilla. Tällä tekniikalla toteutettu ympäristö mahdollistaa avoimen lähdekoodin hyödyntämisen peruskäyttöjärjestelmänä koko oppilasuran ajan. Näin voitaisiin luoda yhtenäinen pohja koko maan oppilaitosten tietotekniselle ympäristölle. Samalla voitaisiin myös toteuttaa tasa-arvoisempi opetusympäristö koko maassa.
Ehdotuksessa on huomioitu oppimisympäristön laite- ja käyttöjärjestelmäriippumattomuus, langattomuus, mobiililaiteet ja käyttö Internetin kautta.
Espoossa ruotsinkielisten koulujen langaton verkko on toteutettu Opetushallituksen rahoituksella ja se mahdollistaa laite- ja käyttöjärjestelmäriippumattoman ympäristön sekä oppilaiden omien laitteiden käytön kouluissa minimoiden samalla lankaverkkojen rakentamisen tarpeen. Kouluilla on hyvä olla oma palvelin jolla tasataan suurista kouluyhteisöistä syntyvää verkkoliikennettä. Vähäisen verkkoliikenteen aikana koulun palvelin päivittyy ulkopuoliseen palvelimeen. Näin oppilaalle tarjotaan sama työpöytänäkymä kotona kuin koulussakin.
Kaavakuva tavallisesta kunnan käytössä olevasta verkkoympäristöstä.
Suurin muutos tässä olisi koulun langaton verkko (tai Opintoverkko), jolla voidaan mahdollista huomattavasti vapaampi ympäristö. Tällä mahdollistettaisiin tulevaisuuden tarpeet.