Hyvä opas julkisten hankintojen tekemiseen siten, että VALO-ohjelmistot otetaan vaihtoehtoina huomioon hankinnoissa, on julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA:n JHS-suositus 169, ”Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa”. Suositus sisältää tiiviin tietopaketin siitä, mitä vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat ja miten niiden hankinta eroaa suljetun lähdekoodin ohjelmistohankinnoista.
Koulujen tietotekniikan kannalta olennaisia eroja on lukuisia. Koulujen käytössä olevat VALO-ohjelmistot on mahdollista jaella myös oppilaiden kotikäyttöön ilman lisenssimaksuja. Jos VALO-ohjelmistoilla tuotetaan palveluita, ne on mahdollisuus kilpailuttaa eri palveluntuottajilla ja näin saavuttaa ostajan kannalta edullisempi kilpailutilanne.
Avoimen lähdekoodin ohjelmiston käyttö pienentää myös riippuvuutta ohjelmiston toimittajasta tai palveluntarjoajasta, koska myös muut kuin alkuperäinen toimittaja voivat ylläpitää ohjelmistoa ja tehdä tarvittaessa siihen muutoksia. Jos toimittaja muokkaa ohjelmistoa koulun tarpeisiin, kannattaa varmistaa että myös muunnellun version lähdekoodi kuuluu toimitukseen.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistolla on mahdotonta joutua esimerkiksi koulujen oppilashallinto-ohjelmistojen yhteydestä tuttuun tilanteeseen. Asiakkaat ovat tiettyjen ohjelmistotuotteiden kohdalla yhtä mieltä siitä, että suljettu ohjelmisto on puutteellinen ja toimii puutteellisesti. Tästä huolimatta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa milloin ohjelmiston valmistaja suvaitsee tehdä ohjelmistoon pyydetyt muutokset. Avoimella lisenssillä lisensoidun VALO-ohjelmiston tapauksessa muutostyö voitaisiin ostaa toiselta yritykseltä, jos tulosta ei ensimmäisen yhteistyökumppanin kanssa tunnu syntyvän.
VALO-ohjelmistoilla ei tyypillisesti ole maksullisia lisenssejä. Tämä tarkoittaa sitä, että VALO-ohjelmistoilla palveluita ja ratkaisuja toimittavat yritykset myyvät osaamista ja palvelua. Liiketoimintamallin näkökulmasta ohjelmistolisenssit ovat ilmaista ”ilmaa”, jonka kaikki voivat halutessaan hankkia. Avoimiin ja suljettuihin ohjelmistoihin pohjautuvien liiketoimintamallien erot käyvät ilmi seuraavasta JHS 169:n sisältämästä taulukosta:
| Avoin ohjelmisto | Suljettu ohjelmisto | |
|---|---|---|
| Toimittajien määrä | Ohjelmisto saatavissa useilta toimittajilta | Ohjelmisto saatavissa vain yhdeltä toimittajalta |
| Liiketoiminta | Painopiste palveluissa | Painopiste lisensseissä ja niiden jakelutavassa |
JHS 169 listaa seuraavat tekijät VALO-ohjelmistojen kustannussäästöjen syinä:
Suosituksessa huomautetaan kuitenkin aiheellisesti:
”Mitään ohjelmistoa ei tosiasiassa voida ottaa ilmaiseksi käyttöön, sillä käyttöönottotyö ei ole kulutonta edes itse tehtynä. Mikäli ohjelmisto ladataan verkosta, tulee ohjelmiston käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaavan henkilöstön varata riittävästi aikaa ohjelmiston omaehtoiseen opiskeluun, evaluointiin ja käyttöönottoon. Usein on lisäksi hankittava osaamista organisaation ulkopuolelta.”
Nämä kustannustekijät koskevat tietysti myös suljettuja ohjelmistoja. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon koko investointikaaren kaikki kustannukset, kuten koulutuksesta ja järjestelmien integroinnista aiheutuvat kustannukset.
Seuraavassa taulukossa on listattu avoimen ja suljetun lähdekoodin käytön, kehittämisen ja liiketoiminnan eroja:
| Avoin lähdekoodi | Suljettu lähdekoodi | |
|---|---|---|
| Ohjelmistokehitys | Voidaan hyödyntää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja komponentteja eli jo valmiiksi tehtyä työtä. Lisenssien yhteensopivuus pitää tarkistaa, mikäli suunniteltua teosta aiotaan levittää. | Avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntäminen on rajoitetusti mahdollista, jos tekijänoikeuksien hajautus ei haittaa. Mikäli halutaan säilyttää tekijänoikeudet itsellä, voidaan käyttää vain niitä komponentteja, joihin on hankittu oikeus tai jotka on toteutettu itse. |
| Paikalliset toimijat | Voivat tuottaa ohjelmakoodia ja palveluja. | Palvelujen ja erityisesti ohjelmakoodin tuotanto on rajoitettua, koska liiketoiminnan logiikka on ohjelmakopioiden myynnin maksimointi ja koodimuutoksiin on monopoli yhdellä tuottajalla. |
| Toimittajariippuvuus | Riippuvuutta oikeuksien omistajaan ei ole, toimittaja vaihdettavissa. | Ohjelmiston oikeuksien omistaja kontrolloi toimittajakenttää. |
| Kansalaiset | Yhdenvertaisessa roolissa. Ohjelmistoja voidaan jakaa kaikille. | Ohjelmistojen käyttölisenssit ovat yleensä maksullisia. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan mm. varallisuuden mukaan. |
| Lähdekoodin tarkistettavuus | Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi ja tarkistettavaksi. | Lähdekoodin tarkistettavuus vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. |
| Lähdekoodin laadukkuus | Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi. | Lähdekoodin laadukkuuden arviointi vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. Tietoturvamielessä asiakkaan käytössä olevan binääriversion jäljittäminen tiettyyn lähdekoodiversioon on käytännössä mahdotonta. |
Lähde: JHS 169
There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.
You should refresh this page.