FLOSS Manuals

 English |  Español |  Français |  Italiano |  Português |  Русский |  Shqip

VALO oppilaitoksissa

Jämsän koulu: toimintavarmat koneet avoimen lähdekoodin avulla

Jämsäläisen Kankarisveden koulun vuonna 2005 hankitut tietokoneet saivat uuden elämän muutama vuosi sitten, kun koneissa otettiin käyttöön Opinsysiltä hankittu avoimen lähdekoodin Linux-järjestelmä. Nämä 27 konetta ovat nyt verkossa olevan Linux-palvelimen avulla käytettäviä kevyitä asiakaspäätteitä, jolloin koneiden vanhuudesta ja heikkotehoisuudesta ei ole haittaa. Koneet ovat koulun rehtorin ja ATK-opettajan Markku Juholan mukaan nykyään erittäin toimintavarmoja, eikä näköpiirissä ole suunnitelmia niiden uusimiseen. Koulun toisessa tietokoneluokassa on uudemmat koneet, jotka toimivat edelleen Windows-ympäristössä. Juholan mukaan sekin on ajateltu siirtää saman Linux-järjestelmän piiriin, kun koneiden teho ei enää riitä Windowsiin.

Linux, OpenOffice ja Gimp tutuiksi

Joitakin vuosia sitten Kankarisveden koulun toiseen tietokoneluokkaan vuonna 2005 hankituista koneista suurin osa ei enää toiminut kunnolla. Windows ei pyörinyt ja pelkkä viruksentorjuntaohjelmakin pisti koneet sekaisin. ”Opettajat eivät enää menneet ATK-luokkaan, vaan valittivat vain viiden koneen toimivan. Miten sinne voi mennä parinkymmenen oppilaan kanssa”, koulun rehtori ja ATK-opettaja Markku Juhola kuvaa tilannetta.

Kunnalta ei saanut rahaa uusiin koneisiin, mutta kunnassa oli jo kokemusta Opinsysin toimittamasta Linux-palvelusta. Niinpä Kankarisveden koulussakin päätettiin lähteä mukaan samaan järjestelmään. Nyt koulun oppilaat ja opettajat ovat käyttäneet Linux-koneita kolmisen vuotta hyvin tuloksin. Muista avoimen lähdekoodin ohjelmista toimisto-ohjelma OpenOffice ja kuvankäsittelyohjelma Gimp ovat aktiivisessa käytössä.

Juhola on ollut erittäin tyytyväinen nykyiseen systeemiin ja erityisesti sen toimintavarmuuteen. Ennen siirtymää koneisiin hankittiin vain vähän lisää keskusmuistia, muutoin mitään hankintoja ei tarvittu. ”Meillä on nyt Linux-palvelin tuossa alakerrassa ja yksi luokallinen Linux-päätteitä. Ne ovat tyhmiä päätteitä, joissa ei periaatteessa tarvita mitään muuta kuin keskusmuisti, toimiva näyttö ja verkkokortti”, Juhola kuvaa järjestelmää. "Ainoa koneisiin kahdeksan vuoden aikana vaihdettu osa on hiiret, ne kun tuppaavat aina välillä hajoamaan."

Kankarisveden koululaiset käyttävät toisessa ATK-luokassa kahdeksan vuotta vanhoja tietokoneita Linux-kevytpäätteinä. Koulun rehtori ja ATK-opettaja Markku Juholan mukaan järjestelmällä sinänsä ei ole opetuksessa väliä, mutta oppilaat ovat ottaneet myös Linuxin hyvin vastaan. Salasanatkin muistetaan nykyään hyvin ja tarvittaessa opettajat voivat uusia niitä.

Linux toiseenkin tietokoneluokkaan

Koulun toisen tietokoneluokan koneet ja tavallisissa luokissa olevat yksittäiset koneet ovat joitakin vuosia uudempia ja ne toimivat edelleen Windowsissa. Juholan mukaan suurimmat haasteet ovat johtuneet kahden järjestelmän rinnakkaisuudesta, koska eri järjestelmiin on eri tunnukset. Juholan mielestä alun pienen hämmingin jälkeen ei ole ollut suuria ongelmia. ”Eihän sinne luokkaan konetta mennä käyttämään, sinne mennään käyttämään netistä löytyviä ohjelmia. On ihan sama mikä alusta koneella pyörii”, Juhola toteaa.

Pitkällä aikavälillä on mietitty toisenkin luokan siirtämistä samaan Linux-pohjaiseen palveluun, kun koneet eivät enää toimi Windowsin puolella. Luokissa olevat koneet olisivat mahdollisesti edelleen Windows-ympäristössä, koska osa koulussa käytettävistä järjestelmistä ei ole Linux-yhteensopivia. Lisäksi jotkut hallinto-ohjelmat toimivat vain Windowsissa.

Edulliset hankinta- ja käyttökustannukset

Kunnan kanta järjestelmän hankintaan oli selvä: Koulu hoitaa itse koneiden ja järjestelmän mahdolliset ongelmat.

Juholalla ei ollut mitään tätä vastaan, sillä Linux oli hänelle itselleen tuttu jo entuudestaan, lisäksi Opinsys toimittajana vastaa järjestelmän toiminnasta. Muutoin hankinta oli helposti perusteltavissa, koska kunnassa oli jo sama järjestelmä käytössä, hankintakustannukset olivat pienet ja hankinnan jälkeen maksetaan vain kuukausimaksua. Kokonaistasolla säästöt eivät välttämättä ole suuria verrattuna uusien hankintaan, mutta koneet ovat ainakin varmasti aina kunnossa ja käytettävissä

Juholan ensikosketus Linuxiin tapahtui vuonna 2004, kun hän hankki koululle palvelimen, johon asensi itse Linuxin. Avoimen lähdekoodin Linux oli jo tuttu siirryttäessä Opinsysin palveluun. Järjestelmä on ollut erittäin toimintavarma ja lisännyt koneiden käyttöikää huomattavasti.

”Minä kuvittelin, että jossain on aina ongelmia tai laitteet ovat pois toiminnasta. Toimintavarmuus oli tosi suuri positiivinen yllätys. Se oli tosi hyvä asia. En minä oikein mitään negatiivista ole keksinyt tässä järjestelmässä”, Juhola kokoaa. Kun koneiden toimintavarmuudesta ei tarvitse huolehtia, on mahdollisuus keskittyä tietokoneilla tapahtuvan opetuksen sisältöön. Juholan sanoin: ”Miten sen sisällön saa tukemaan oppimista, eihän koneilla tee mitään ilman sisältöä.”

Koneiden toiminta ja sisällöt liittyvät myös toisiinsa. Juholan mukaan esimerkiksi kirjasarjojen ohessa kaupattavassa sähköisessä materiaalissa olisi tärkeää huomioida erilaiset järjestelmät, jotta materiaalit toimisivat millä tahansa alustalla. Opetussisältöjen lisäksi Juhola mainitsee yhdeksi tulevaisuuden kannalta merkittäväksi osa-alueeksi etäopetuksen ratkaisut. Juhola on saanut kunnassa tehtäväksi miettiä etäopetusta ja hän on utelias pohtimaan monenlaisia ratkaisuja – ehkäpä tulevaisuudessa avoimella lähdekoodilla voisi olla paikkansa myös etäopetuksen toteuttamisessa.

There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.

You should refresh this page.