Linux-pohjaiset koneet on otettu käyttöön Espoon Steinerkoulussa. Käytössä on Tampereen Steinerkoulusta omaksuttu ratkaisu. Toisin sanottuna ratkaisu on testattu ensin käytännössä isommassa koulussa. Espoon Steinerkoulu on yksityinen koulu, joten kunta ei varsinaisesti ole vaikuttanut avoimen lähdekoodin käyttöön. Koulu voi tehdä päätökset itsenäisesti.
Osa opettajista kannatti avoimen lähdekoodin ohjelmia nimenomaan lisenssimaksujen välttämisen vuoksi. Lisäksi pyrittiin välttämään suurempia ohjelmistopäivityksiä ja sitoutumista tietyn yhtiön toimintaan.
Kaikki opettajat käyttävät Linuxia. Ennen nykyiseen ratkaisuun siirtymistä luokissa ei ollut lainkaan tietokoneita, nyt ne on otettu käyttöön lukion luokissa ja yhdeksännen luokan luokassa. Lukio-opetukseen on lisäksi Opetushallinnolta saatuja kannettavia tietokoneita. Läppäreiden ansiosta tietokoneita voidaan myös käyttää paljon aiempaa enemmän opetuksessa.
Avoimen lähdekoodin ratkaisu on peräisin Opinsysiltä. Koululla on ollut tietokoneita ja ATK-luokka vasta jonkin aikaa. Siirtyminen avoimeen lähdekoodiin tapahtui, kun koululla oltiin pohdittu kestävämpiä ratkaisuja.
Opinsys on ollut rakentamassa järjestelmää ja sille on ulkoistettu paljon erilaisia ongelmia. Kouluisännät hoitavat kuitenkin verkkoyhteyksien kaltaiset asiat. Tavoitteena on tilanne, jossa käyttäjien ei tarvitse tietää paljon tietotekniikasta. Koulun tietotekniikasta vastaava opettaja pitää yhteyttä Opinsysin suuntaan, jolloin Opinsys korjaa ongelmatilanteet ja tulee tarvittaessa tarjoamaan opastusta paikan päällä.
Ratkaisu on ollut hyvin toimiva, itse asiassa järjestelmä on toiminut erittäin hyvin. Oppilaat ovat ajoittain valittaneet siitä, että koneille ei voi asentaa omia ohjelmia. Toinen oppilaiden huolenaihe on ollut ajoittainen koneiden hitaus. Lisäksi esimerkiksi wikien käyttö on ollut ajoittain vaikeaa.
Tietokoneluokan vähimmäisvaatimuksena on toimiva tietokone, jossa on internet-yhteys. Internet-yhteys on erityisen tärkeä, koska tiedonhaun merkitys korostuu. Tärkeää on myös toimiva tekstinkäsittelyohjelma. Tietokoneiden ihannemäärää on vaikea arvioida, koska aika pienellä määrällä on tultu toimeen. Koneita on käytetty myös ryhmätöissä ja kerhoissa.
Käytössä on monia erilaisia avoimen lähdekoodin opetusohjelmia. Kielten opetuksessa on edelleenkin käytössä joitain suljettuja opetusohjelmia. Avoimen lähdekoodin ideoita on sovellettu myös oppimateriaaleihin.
Avointen oppimateriaalien luomisessa on ollut käytössä Wikispaces-wikialusta ja Blogger-blogialusta. Opettajien lisäksi myös lukion ja yhdeksännen luokan opettajat ovat käyttäneet wikejä ja Google Docs -palvelua oppimateriaalien tuottamiseen. Oppilaat ovat myös tehneet wikien ja Google Docsin avulla työkirjoja.
Näiden palveluiden tekniset alustat eivät varsinaisesti ole avointa lähdekoodia, vaikka oppimateriaalin tuottaminen kollaboratiivisesti on hyvin lähellä avoimen lähdekoodin ajattelua.
Kaikki opettajat eivät välttämättä ole täysin sisäistäneet avoimen lähdekoodin ajatusmaailmaa. Opettajien kannalta onkin kaikkein tärkeintä, että ratkaisut ovat helppoja. Oman oppiaineen ja oppilaiden kanssa menee paljon aikaa, joten tietotekniikkaan liittyvien asioiden pitää olla yksinkertaisia ja helppoja.
Opettajille siirtymässä tärkeintä on ollut toimivuus opetuksen kannalta. Teknologialla ja tietojärjestelmillä ei itsessään ole ollut niin suurta merkitystä. Vaikka on painotettu avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä, ei se ole ollut opettajien enemmistölle tärkeää itsessään.
Suljettuihin ratkaisuihin tottuneille oppilaille avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö on ollut vieraampaa. Esimerkiksi OpenOffice on voinut tuntua oudolta, jos kotona on käytössä Microsoftin vastaava ohjelmisto. Esimerkki pienistä käytännön ongelmista on tilanne, jossa oppilas on tehnyt kotona esityksen Powerpointilla, jolloin sillä on voinut olla yhteensopivuusongelma OpenOfficen kanssa.
Käyttäjille on annettu pariin otteeseen käyttökoulutusta sen jälkeen, kun koulu on siirtynyt Opinsysin tarjoamiin thin client-koneisiin. Opettajien koulutukset on pidetty siirryttäessä avoimen lähdekoodin ratkaisuun. Yksittäiset opettajat ovat voineet hankkia erikseen käyttökoulutusta, johon heitä on myös kannustettu.
Unelmakoulua on harkittu tulevaisuudessa käytettäväksi ratkaisuksi. Erityisen edullista Unelmakoulussa olisi mahdollisuus kirjautua järjestelmään mistä tahansa. Tähän asti erilaisia koulutehtäviä ja tiedotteita on jaettu verkossa oppilaille esimerkiksi blogien välityksellä. Opettajakunta ei ole tehnyt vielä päätöstä siirtymisestä Unelmakouluun, mutta testailun perusteella se vaikutti helpolta ratkaisulta. Tarjolla oli paljon toimintoja, joita ei tarvinnut etsiä netistä, ja yhdellä kirjautumisella pääsi kaikkialle.
Koulun tavoitteena on myös lisätä tietotekniikan käyttöä oppilaiden työskentelyssä. Oppilaiden ja opettajien tulisi ottaa koneet rohkeammin käyttöön. Lisäksi pyritään vapauttamaan koneiden käyttö sidoksesta paikkaan, jolloin oppilaat voisivat tehdä koulutöitään myös bussissa tai kotona.
Eräät opettajat ovat seuranneet aktiivisesti alan kehitystä muissa kouluissa. Ideana on ollut välttää sitoutumista isoon monoliittimaiseen ratkaisuun, jota pitäisi jatkuvasti uusia ja päivittää.
Avoimet ratkaisut ovat olleet jopa odotuksia parempia. Niiden käyttö on tuntunut helpolta, jos on jonkin verran kokemusta tietokoneiden käytöstä. Linux-pohjaiset ohjelmat ovat toimineet helposti ja niiden peruskäyttöä ei ole tarvinnut opastaa. Thin client ja Linux -siirtymän jälkeen koneet ovat toimineet paljon luotettavammin.
Kun on siirrytty avoimempaan suuntaan, ei opettajien enää tarvitse olla yhtä tietoisia kaikesta tietotekniikan toiminnasta. Opettajille ja myös oppilaille olisi kuitenkin hyvä järjestää jatkokoulutusta esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksistä. Tekijänoikeustietoisuuden syventäminen on tärkeää.
There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.
You should refresh this page.