Tässä luvussa esitellään lyhyesti keskeisimmät suomalaisten koulujen käytössä olevat avoimen lähdekoodin ratkaisut. Nämä teknologiat nousivat toistuvasti esiin, kun VALO-ohjelmiin jo siirtyneitä kouluja haastateltiin oppaan taustatutkimusta varten. Kyse on esimerkinomaisesta listasta ja sen tarkoitus on esitellä kuinka erilaisiin tarkoituksiin VALO-ohjelmistoja on saatavana.
Englantilainen OSS Watch on julkaissut tammikuussa 2013 listan opetuskäyttöön soveltuvista VALO-ohjelmistoista: http://www.oss-watch.ac.uk/resources/ossoptionseducation
Lisäksi on olemassa erilaisia palveluita, joissa voi hakea avoimen lähdekoodin vastineita tunnetuille suljetuille ohjemistoille. Yksi parhaista on on Open Source as Alternative-sivusto: http://osalt.com/.
Suomeksi vinkkejä hyvistä ohjelmistoista voi kysellä Educoss-postituslistalta. Sillä on oppaan kirjoittamishetkellä noin 70 koulujen VALO-ohjelmistoista kiinnostunutta jäsentä. http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss
Linux on tunnetuin suomalainen avoimen lähdekoodin menestystarina, jonka tuntemus kuulunee jo yleissivistykseen. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmat ratkaisut liittyvät Linuxin käyttöön pilvissä.
Koulukäytössä Linuxia voidaan käyttää myös vanhojen koneiden eliniän pidentämiseen. Kevyt asiakaspääte (englanniksi thin client) toimii vain päätteenä palvelimella toimiville ohjelmille. Kevyelle asiakaspäätteelle asennetaan esimerkiksi pelkkä verkkoselain, jonka avulla palvelimella toimivia ohjelmia käytetään verkossa. Näin vanhoja ja hitaita tietokoneita voidaan käyttää pidempään, kun tehoja vaaditaan vain palvelimelta. Tämä merkitsee kustannussäästöjä, koska vanhoja tietokoneita ei tarvitse uusia jatkuvasti käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen laitevaatimuksien kovetessa.
Koulujen ei aina kannata luopua Windowsista kokonaan. Kaksoiskäynnistyksellä (englanniksi dual boot) tarkoitetaan sitä, että tietokoneeseen on asennettu kaksi eri käyttöjärjestelmää. Linuxin rinnalla voi olla Windows, jos koululla käytetään vielä jonkin verran ainoastaan Windowsissa toimivia ohjelmia.
Linuxista on saatavilla erilaisia jakeluversioita eri käyttötarkoituksiin. Ubuntu on nykyisin eräs tunnetuimmista Linuxin jakeluversioista: http://www.ubuntu-fi.org/
http://fi.flossmanuals.net/ubuntu-tutuksi/
Linux Terminal Server Project (lyhennettynä LTSP) on eräs kevytpäätteisiin perustuva ratkaisu, jossa hitaita ja vanhoja tietokoneita käytetään pelkästään päätteinä ja ohjelmat ajetaan keskuspalvelimella. LTSP ei käytä selainta välikappaleena, palvelinta käytetään normaalin työpöytäympäristön tapaan. LTSP on kuin palvelimen etäkäyttöä vanhalla tietokoneella.
Unelmakoulu on Kauniaisten Kasavuoren koulussa kehitetty visio hyvästä koulusta. Sen yhtenä tavoitteena on innostaa lapsia aktiiviseen oppimiseen tutuilla mobiilityökaluilla – tunteita unohtamatta. Unelmakoulusta on synnytetty konsepti, jolla kaikkien koulujen on helppo aloittaa matka kohti uudenlaisen oppimisen unelmaa.
Moodlella on avoimen lähdekoodin virtuaalinen oppimisympäristö, jolla voi rakentaa kursseja. Sen avulla voi julkaista kurssien materiaalit ja pitää kokeen kaltaisia testejä. Moodleen voi tehdä wikejä ja käyttäjät voivat keskustella pikaviesteillä.
Mozilla Firefox on suosituin avoimen lähdekoodin verkkoselain. Ainoastaan suljetun lähdekoodin Internet Explorer on vielä yleisempi. Firefoxia voidaan laajentaa lataamalla siihen erilaisia lisäosia.
http://www.mozilla.org/fi/firefox/
http://fi.flossmanuals.net/firefox/
OpenOffice ja LibreOffice ovat avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoja, jotka sisältävät tekstinkäsittelyohjelman, taulukkolaskentaohjelman, esitysgrafiikkaohjelman, tietokantaohjelman, vektorigrafiikan tuottamiseen tarkoitetun piirto-ohjelman sekä matemaattisten kaavojen kirjoittamiseen tarkoitetun ohjelman.
LibreOffice on OpenOfficesta irtaantunut projekti. Syynä irtautumiseen on ollut pelko OpenOfficen muuttumisesta suljetummaksi. Tällä hetkellä ohjelmat ovat vielä melkein samanlaisia, eikä käyttäjä huomaa suurta eroa.
http://fi.flossmanuals.net/libreoffice-opas/
http://fi.flossmanuals.net/openoffice/
GIMP on avoimeen lähdekoodiin perustuva kuvankäsittelyohjelma. Se on tarkoitettu vastaavaan rasterikuvien muokkaamiseen kuin Adobe Photoshop. GIMP on myös ollut eräs ensimmäisistä suurista loppukäyttäjien työpöytäkäyttöön tarkoitetuista avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekteista.
Scribus on avoimen lähdekoodin taitto-ohjelma. Scribuksen avulla on voi taittaa erilaisia painotuotteita, kuten lehtiä ja kirjoja.
http://fi.flossmanuals.net/scribus-opas-1/
GeoGebra on vuorovaikutteinen matematiikan opetusohjelma. Sillä voi opiskella matematiikkaa luomalla vuorovaikutteisia verkkosivuja.
Pahvi on ryhmätyöalusta, jossa oppilaat voivat koostaa kollaasin kuvista ja teksteistä. Pahvi on virtuaalinen ilmoitustaulu, jonka avulla oppilaat voivat tehdä reaaliaikaista yhteistyötä kokoontumatta samaan paikkaan.
Kino on ilmainen avoimen lähdekoodin videoeditori, jonka avulla voi kaapata videota Firewire-johdon avulla tietokoneelle ja lisätä otsikoita, siirtymiä ja videoefektejä kuvamateriaaliin. Se toimii Linuxissa ja sitä ei ole saatavilla Windows tai Mac OS X -käyttöjärjestelmiin.
http://fi.flossmanuals.net/kino/
OpenShot Video Editor on epälineaarinen videoeditori Linux-käyttöjärjestelmään. Se on avoimen lähdekoodin ohjelma, joka toimii Linux-käyttöjärjestelmässä.
http://fi.flossmanuals.net/openshot/
VLC media player on avoin, alustariippumaton mediasoitin, joka on osa VideoLAN-projektia. Soitin tukee useimpia saatavilla olevia video- ja äänikoodekkeja ja tiedostomuotoja, sekä lukuisia verkon yli ladattavia suoratoistoprotokollia.
Elgg on sosiaalisen median ohjelmisto, joka antaa yksilöille ja oppilaitoksille suuren valikoiman sosiaalisen median työkaluja yhteisöllisen toiminnan tueksi.
BigBlueButton on oppilaitoksille suunnattu online-konferenssiohjelmisto, jolla voit pitää verkkoluentoja, piirtää, jakaa esityksiä sekä jakaa dokumentteja ja paljon muuta.
Mahara on kevyt sosiaalisen median ePortfolio-ohjelmisto, jolla opiskelijat voivat rakentaa omia portfolioitaan, tuottaa CV:n, jakaa portfolion sisältöä sekä perustaa ryhmiä sekä kaveripiirejä.
KDE-nimiselle Linuxin työpöytäjärjestelmälle on kehitetty paljon oppimiseen ja opetukseen soveltuvia ohjelmia. Niiden soveltuvuus ulottuu esiopetuksesta korkeakoulutasolle saakka. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokoelma. Ohjelmia voi käyttää nykyään myös Windows-käyttöjärjestelmässä. Suurin osa niistä on lokalisoitu suomeksi.
Lilypond on avoimen lähdekoodin nuotinnusohjelma. Se on saatavilla Linux-, MacOSX- ja Windows-käyttöjärjestelmille.
Antti Kaiholan lopputyö käsittelee avoimen lähdekoodin nuotinnusohjelmia ja on laajin tiedossa oleva suomenkielinen yleiskatsaus aiheeseen: http://antti.kaihola.fi/kaihola.pdf
Audacity on vapaa äänien muokkausohjelmisto. Laajan käyttäjä- ja kehittäjäkunnan vuoksi VALO-ohjelmistojen aatelia. Audacityn käyttöopas on suomennettu ja saatavana Suomen Flossmanuals -palvelusta.
http://audacity.sourceforge.net/?lang=fi
http://fi.flossmanuals.net/audacity-opas/
Multimediatyöskentelyyn tehty Ubuntun versio. Sisältää kattavan ohjelmistovalikoiman kuvan ja äänenkäsittelyyn tarvittavia ohjelmistoja ja työkaluja.
Megasquirt on avoimen lähdekoodin polttoaineen suihkutuksella varustetun polttomoottorin ohjausprojekti. Sekä moottoria ohjaavan yksikön elektroniikan rakenne että sen käyttämä ohjelmisto on lisensoitu avoimilla lisensseillä. Mainio työkalu polttomoottoritekniikan opettamiseen, rakenteluun ja kokeiluihin.
QCad on vapaa CAD-ohjelmisto. Sen ominaisuudet riittävät mainiosti CAD-työskentelyn opettelemiseen. Ohjelmistoa kehittävä yritys ylläpitää myös maksullista, lisäominaisuuksia sisältävää versiota. Vapaa yhteisöversio on kuitenkin monipuolinen ja kokeilemisen arvoinen.
http://www.ribbonsoft.com/en/qcad
ROS, Robot Operating System, on robottien ohjaukseen käytettävien ohjelmistojen ja ohjelmistokirjastojen kokoelma.
Katso myös Open Source Robotics Foundation: http://osrfoundation.org/
There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.
You should refresh this page.