VALO oppilaitoksissa
”Linux on meille taivaan lahja”
Ähtärin yhteiskoulussa, lukiossa ja Otsonkoulussa on toimittu kaksi vuotta avoimen lähdekoodin maailmassa Linux-koneiden kanssa. Kaikki näiden koulujen oppilaskäytössä olevat tietokoneet siirrettiin samanaikaisesti LTSP-koneiksi, eli päätekoneiksi jotka käyttävät samaa palvelintietokonetta. Tällöin voidaan hyödyntää huomattavasti vanhempia koneita opetuskäytössä. Tietotekniikan tuesta yhteiskoulussa ja lukiossa vastaavan Teija Ojalan mukaan siirtyminen Linux-pohjaiseen Opinsysin tuottamaan palveluun on ollut kouluille erittäin positiivinen kokemus. ”Meille siirtyminen Linuxiin oli kuin pelastus, se on yhdenmukaistanut ja helpottanut monia asioita. Ja minun hommiani se on vähentänyt huomattavasti, kun ei enää esimerkiksi tarvitse iltakausia istua päivittelemässä Windowseja”, Ojala kehuu.
Avoimesta lähdekoodista huomattavia etuja Ähtärin yhteiskoulussa ja lukiossa tietotekniikkavastaavana toimiva Teija Ojala listaa Linuxin ja Opinsysin palvelun eduksi esimerkiksi automaattiset yön aikana tapahtuvat päivitykset, perustyöpöydän yhdenmukaisuuden ja nopeat ratkaisut mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Koneet ovat aina käyttökunnossa ja harvat vikatilanteet selviävät nopeasti. Koulujen rahat eivät enää kulu koneiden uusimiseen, vaan voidaan miettiä uusia ratkaisuja ja investointeja tietotekniikkapuolelle.
Varsinaisena lähtölaukauksena Linuxiin siirtymisessä oli kuitenkin koulujen koneiden vanhentuminen. Lukion puolella olevaan oppilasluokkaan olisi pitänyt uusia parikymmentä konetta ja muut luokat olisivat seuranneet pian perässä. ”Meidän oli joko pakko hankkia todella paljon uusia koneita tai sitten saada ne vanhat rouskut pelittämään jollain”, Ojala kuvaa tilannetta joitakin vuosia sitten.
Avoin lähdekoodi ja Opinsysin LTSP-palvelu oli vastaus, joka mahdollisti vanhojen koneiden hyödyntämisen. Päätös siirtymisestä avoimen lähdekoodin Linuxiin kypsyi vuoden prosessin aikana, ja ähtäriläiset muun muassa vierailivat kunnassa, jossa heidän suunnitelmissaan oleva malli oli jo käytössä. Ennen Linuxiin siirtymistä kouluissa laitettiin vain verkko kuntoon. Lopullinen uuteen toimintamalliin siirtyminen kävi parissa päivässä, ja vanhat koneet olivat jälleen iskussa, nyt vain Linuxin ja LTSP:n voimin. Muutoksen mukana käyttöön tuli myös muita avoimen lähdekoodin ohjelmia, kuten OpenOffice ja Gimp.
Alun pieni napina loppui nopeasti
Oppilaat käyttävät tietokoneita omien käyttäjätunnusten kautta, ja Ojalan mukaan oppilaiden suunnalta ei ole kuulunut kysymyksiä tai negatiivisia kommentteja, suurin operaatio oli nimenomaan tunnusten ja salasanojen jakaminen. Opettajille Ojala on joutunut enemmän perustelemaan Linuxin käyttöönottoa ja kertomaan kuinka edelleen kaikki samat asiat onnistuvat uudellakin mallilla.
Opettajille järjestettiin aluksi lyhyt briiffi uudesta järjestelmästä, mutta Ojala arvio sen jääneen hieman hataralle pohjalle. ”Minun rooliini tietotekniikkavastaavana on sitten kuulunut neuvoa ja katsoa”, Ojala kertoo. Nyt kuitenkin opettajatkin ovat tottuneet uuteen näkymään ja uusiin järjestelmiin, eikä Ojala itse ainakaan törmännyt käyttöönotossa mihinkään negatiiviseen.
Linuxista on ollut konkreettista hyötyä myös opettajille. Alakoulun puolella suurin motivaattori muutokseen oli työpöytänäkymien yhdenmukaistaminen. Aikaisemmin koneissa oli käytössä eri Windows-käyttöjärjestelmiä ja ohjelmat eivät välttämättä löytyneet samoista paikoista. Nyt oppilaiden kanssa työskentely on helpottunut huomattavasti kun työpöydät ovat kaikilla samanlaiset ja opettajan ohjeet työskentelystä täsmäävät varmasti kaikkiin koneisiin.
Ähtärin yhteiskoulussa, lukiossa ja Otsonkoulussa kaikki oppilaskoneet ovat nykyisin palvelimen kautta käytettäviä LTSP-koneita. Kouluille tämä avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä on tuonut muun muassa käyttöjärjestelmien yhdenmukaisuuden, aina toimivat koneet ja mahdollisuuden uudenlaisiin tietotekniikkainvestointeihin. Kunta antaa toimia itsenäisesti
Ähtärissä ollaan koettu joitakin yhteensopivuusongelmia datatykkien ja muutamien tulostimien kanssa, mutta pääsääntöisesti ongelmia ei ole ollut. Yhdessä tapauksessa Ojala on hankkinut käyttöön erillisen Windows-koneen. Tämä tapahtui lukion puolella, jossa otettiin käyttöön nettipohjainen videoneuvotteluohjelma josta ei Linuxin kautta saanut ääntä ulos.
Kunnan suuntaan ongelmia ei ole Ojalan mukaan ollut, koska muutos koski vain kouluverkkoa. Kunta on tyytyväinen kunhan homma vain toimii. Koulunkin hallintopuoli pysyi edelleen Windows-pohjaisena ja jatkoi oman hallintoverkon käyttöä.
Linuxin tuomat säästöt mahdollistavat uudet kehityskohteet
Ojalalla ei ole laskettuna konkreettisia numeroita koulujen saavuttamista säästöistä, mutta kun hän miettii asiaa oman työnsä kautta niin hän uskoo säästöjä syntyvän. ”Jos ajattelen sitä kuinka paljon olen joutunut hommaamaan uusia koneita ja roudaamaan koneita huoltoon, niin kuvittelisin että tämä nykyinen systeemi olisi huomattavasti paljon halvempi. Ja jos olisin aikaisemmin kirjannut kaikki tietotekniikkatuen tunnit mitä istuin päivittämässä erinäisiä asioita, niin se olisi ollut tupla- tai triplamäärä siihen mitä todellisuudessa kirjasin”, Ojala kertoo työstään Windowsin ollessa vielä käytössä.
Rahaa ei enää mene uusiin koneisiin kun vanhat toimivat edelleen moitteettomasti. Ojala onkin mielissään kun atk-budjetti voidaan laittaa johonkin muuhun kuin koneiden päivittämiseen. Hän haluaa pitää budjetista kiinni kynsin ja hampain kun kerrankin on mahdollisuus kehittämiseen.
Ähtärissä suunnitellaankin tällä hetkellä kannettavan atk-luokan hankkimista. Käytännössä hankinta tehtäisiin samanlaisena Linux-palveluna kuin tämänhetkiset luokat toimivat, mutta kyseessä olisi kannettavia koneita sisältävä kärry, jonka voi helposti siirtää luokasta toiseen. Yksi syy hankintatarpeeseen on pitkällä tähtäimellä ylioppilaskirjoitusten siirtyminen tietokoneella tehtäviksi. ”Meillä ei kuitenkaan ole kuin kaksi atk-luokkaa käytössä tällä hetkellä. Se ei ihan riitä vaan tarvittaisiin yksi tai mielellään kaksikin atk-kärryä”, Ojala miettii. Kouluilta tämä uudistus vaatisi lisäksi lähinnä langattomaan verkkoon panostamista.
Nykyinen Linux-malli toimii Ähtärin yhteiskoulussa, lukiossa ja Otsonkoulussa niin mainiosti että Ojala mielellään puhuu sen puolesta. ”Olen sanonut Opinsysille monta kertaa että jos tarvitsette markkinapuhujaa niin olen vapaaehtoinen. Että tämä on ollut aivan taivaan lahja meille.”