Komentorivin perusteet

Tiedostorakenne

Tiedostot ja hakemistot

Vaikka olet kiinnostunein tiedostoista omassa kansiossasi tai hakemistossasi, on hyvä tietää mitä muuta järjestelmääsi sisältyy. Tässä luvussa katsomme GNU/Linuxin sisään.

Tässä on lista eräistä yleisistä hakemistoista suoraan juurihakemiston alla (juurihakemiston nimi on vain "/"):

/bin	Perusohjelmat. Ohjelmat, jotka ovat täysin välttämättömiä. Näitä ovat vain komentotulkki ja komennot.
/boot	Käynnistystiedostot. Näitä tarvitaan koneesi käynnistämiseen.
/dev	Laitetiedostot. Kuvailevat fyysisiä asioita, kuten kovalevyjä ja osioita.
/etc	Konfiguraatiotiedostot. Erilaiset asetukset.
/home	Käyttäjien kotihakemistot.
/lib	Peruskirjastot. Perusohjelmat tarvitsevat näitä.
/media	Käyttöönottopisteet siirrettäville medioille.
/mnt	Liitospisteet. Järjestelmänvalvojille, joiden täytyy tilapäisesti ottaa käyttöön tiedostojärjestelmä.
/opt	Kolmannen osapuolen ohjelmat.
/proc	Prosessien tiedostojärjestelmä. Kuvailee prosesseja ja tilatietoa, ei tallenneta levylle.
/root	Järjestelmänvalvojan tiedostot.
/sbin	Järjestelmänvalvojan perusohjelmat. Kuten /bin, mutta vain järjestelmänvalvojan käytettävissä.
/srv	Tiettyyn palveluun liittyvät tiedostot.
/sys	Järjestelmän tiedostojärjestelmä. Kuin proc. Tiedostot muistiin perustuvassa tiedostojärjestelmässä ovat usein hakemistossa tempfs.
/tmp	Tilapäiset tiedostot. Tiedostot, joita ei säilytetä käynnistysten välillä, ovat usein hakemistossa tempfs.
/usr	Useimmat ohjelmat. Hakemistot bin, etc, lib ja sbin uudestaan, mutta vähemmän tärkeille tiedostoille.
/var	Muuttuva data. Kuten tmp, mutta säilytetään uudelleenkäynnistysten välillä

Suurimman osan aikaa sinun ei tarvitse tietää hakemistojärjestelmästä oman kotihakemistosi ulkopuolella, mutta joskus tämä tieto on tarpeen. Ehkä yleisimpiä käyttötapoja on, kun tahdot muuttaa järjestelmän konfiguraatiotiedostoa tai katsoa lokien viestejä, jotka tallentavat järjestelmän tapahtumia ja voivat paljastaa järjestelmässäsi olevien ongelmien syyt. (Lokiviestit löytyvät yleensä hakemistosta "/var/log".)

Perinteisesti GNU/Linuxin konfiguraatio tehtiin editoimalla tekstitiedostoja. Tänään useimmat suositut GNU/Linux -järjestelmät kannustavat käyttäjiä tekemään järjestelmän konfiguraation graafisten hallintatyökalujen avulla. Joskus tämä ei kuitenkaan ole mahdollista tai haluttavaa, joten voit päätyä editoimaan konfiguraatiotiedostoja tekstinkäsittelyohjelmalla. Tämä on yleensä vaikeampaa, koska sinun täytyy tietää, missä nämä tiedostot ovat ja miten niitä voi editoida, ja joskus joudut myös lähettämään ajossa olevalle ohjelmalle viestejä tai uudelleenkäynnistämään sen, jotta se lukee muutoksesi. Tällä menetelmällä on kuitenkin hyvät puolensa, kuten kyky konfiguroida tietokoneita, joissa ei ole grafiikkaa, tai konfiguroida ohjelmia, joille ei ole graafista konfiguraatio-ohjelmaa.