Ubuntu tutuksi
Mikä on Linux?
Linuxin luonut Linus Torvalds
Tämän oppaan yhtenä tarkoituksena on murtaa myyttiä siitä, että Linuxin käyttäminen olisi vaikeaa ja se olisi vain asiantuntijoille sopiva käyttöjärjestelmä. Päinvastoin – Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin kilpailevien käyttöjärjestelmien. Lisäksi Linux on erinomaisesti toimiva käyttöjärjestelmä: käyttäjän ei tarvitse huolehtia viruksista tai muista tietoturvauhkista samalla tavoin kuin esimerkiksi Microsoft Windows -käyttäjien. Linuxin lisäksi internetistä voi ladata huikean määrän muitakin vapaita ohjelmia ilmaiseksi.
Viisi hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi
Tietoturva
Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. Toki Linuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, mutta käyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että virusten on vaikeampi levitä kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoin kehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot korjataan nopeasti ja korjaukset jaetaan käyttäjille yleensä ennen kuin käyttäjät ehtivät kärsiä ongelmista. Toisaalta esimerkiksi heikko salasana tai järjestelmän päivittämättä jättäminen ovat selkeitä uhkia missä tahansa järjestelmässä.
Edullisuus
Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Siksi Linux-jakelut ja -ohjelmistot ovat vapaasti ladattavissa internetistä. Linux-jakeluita myydään myös perinteisten ohjelmistojen tapaan, mutta yleensä ne ovat huomattavasti edullisempia kilpaileviin suljettuihin käyttöjärjestelmiin verrattuna. Usein myytävissä avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa hinta koostuu pakkauksista, ohjekirjoista ja tukipalveluista – ei lisenssimaksuista.
Linuxin maskotti on Tux-pingviini
Useimpia tietokoneita vaivaa aika ajoin yksittäisten ohjelmien tai koko järjestelmän kaatuilu. Linux-järjestelmän ydin (eng. kernel) on vakaa ja kaatuu erittäin harvoin – jos koskaan. Linux voikin olla käynnissä yhtäjaksoisesti kuukausia tai jopa vuosia ilman ongelmia tai tarvetta uudelleenkäynnistämiselle. Tämän vuoksi Linux onkin suosittu käyttöjärjestelmä palvelintietokoneissa. Joskus huonoja näytönohjainajureita käytettäessä näyttö voi mennä pimeäksi, vaikka järjestelmän ydin ei kaadu.
Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin
Avoimen lähdekoodin kuuluu vapaus muokata ohjelmia omaan käyttöön paremmin soveltuviksi. Ohjelmointitaitoinen voi lähdekoodin avulla tehdä mitä tahansa parannuksia. Lisäksi useimpien ohjelmien asetuksia voi jokainen muokata hyvin pitkälle, joten ohjelmointitaidot eivät ole välttämättömiä räätälöintiin. Käyttäjälle näkyvän graafisen käyttöliittymän voi esimerkiksi valita useista eri vaihtoehdoista. Linux toimii hyvin myös monenlaisissa tietokoneissa. Uusien ja tehokkaiden tietokoneiden lisäksi Linuxia voi käyttää myös vanhemmissa ja hitaammissa koneissa. Näin myös vanha, nurkkaan pölyttymään jäänyt tietokone on mahdollista ottaa käyttöön Linuxin avulla.
Helppokäyttöisyys
Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin tutun Windowsin. Netissä surffaaminen tai vaikka tekstinkäsittely sujuu Linuxilla keneltä tahansa siinä missä vaikka Microsoft Windowsilla tai Applen OS X:llä. Erityisesti ohjelmapakettienhallinta tekee järjestelmän ylläpidosta vaivatonta. Vaikka tietyt asiat eivät toimi samalla tavoin kuin mihin on saattanut tottua Windowsissa tai OS X:ssä, se ei kuitenkaan tee Linuxista vaikeakäyttöistä – kenties jopa päinvastoin.
Tämän oppaan tarkoitus on perehdyttää lukija tuntemaan keskeiset asiat, jotka uuden Linux-käyttäjän on syytä tietää. Kun jaksaa paneutua Linuxin perusasioihin muutaman illan tai yhden viikonlopun, niin huomaa, ettei sen käyttäminen todellakaan ole lainkaan niin vaikeaa kuin usein annetaan ymmärtää.
Linux perustuu avoimeen lähdekoodiin
Avoimen lähdekoodin (eng. open source) ohjelmilla tarkoitetaan ohjelmistoja, joita saa
- käyttää vapaasti
- levittää vapaasti
- muokata vapaasti.
Perinteisiä, suljettuja ohjelmistoja saa käyttää vain valmistajan asettamien ehtojen mukaan ja niiden eteenpäin levittäminen on kielletty. Lisäksi ohjelmien muokkaaminen paremmin käyttäjän tarpeita vastaavaksi on mahdotonta, sillä ohjelmien pohjana oleva lähdekoodi ei ole vapaasti saatavilla.
Avoin lähdekoodi poikkeaa merkittävästi suljetusta: Avoimet ohjelmistot ovat käyttäjiensä kehittämiä eivätkä kenenkään tiukassa hallinnassa. Samaa ohjelmaa kehittää suuri joukko yritysten palkkaamia ja yksityisiä ohjelmoijia, joten kehitys ei pysähdy yksittäisen yrityksen konkurssiin. Mainokset ja kytkykauppa poistetaan välittömästi, koska käyttäjäorganisaatio tai -ohjelmoija voi muokata ohjelmasta halutunlaisen ja levittää paranneltua versiota eteenpäin.
Vapaalla ohjelmalla tarkoitetaan oikeutta käyttää ja levittää ohjelmaa vapaasti.
Avoimet ohjelmistot ovat saaneet viime vuosien aikana paljon suosiota. Tunnetuimpia ovat toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internetselain Mozilla Firefox sekä GNU/Linux-käyttöjärjestelmä. Miljoonien kotikäyttäjien lisäksi myös useat suuret organisaatiot ovat vaihtaneet suljettuja ohjelmistoja avoimiin, näiden joukossa lukuisia julkishallinnon organisaatiota ympäri maailmaa.
Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovatkin onnistuneet aidosti haastamaan jopa maailman suurimman ohjelmistovalmistajan, Microsoftin. Useimmat suuret tietotekniikka-alan toimijat, kuten IBM, Novell, Sun, HP sekä Nokia, ovat lähteneet kehittämään avoimia ohjelmistoja ja tarjoavat näihin perustuvia palveluja. Harvoin, jos koskaan, kilpailevat yhtiöt ovat puhaltaneet yhteen hiileen vastaavassa mittakaavassa.
Jakeluversiot ja työpöytäympäristöt
Linuxista on useita eri jakeluversiota (levitysversio, distribuutio, distro). Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Windows tai Mac OS. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linux-ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näin muistuttavat pitkälti toisiaan. Jotain yleisintä jakelua käyttämään oppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakin jakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaa valita jokin tunnetuista jakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen. Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovat hyvin ajan tasalla.
Ubuntun lisäksi muita laajassa käytössä olevia jakeluja ovat mm. Debian, Fedora, Suse, Mandriva, Mepis ja PCLinuxOS.
Ubuntu on yksi suosituimmista ellei jopa suosituin Linux-jakelu. Projektin on aloittanut etelä-afrikkalainen miljonääri Mark Shuttleworth. Varmistaakseen Ubuntun kehittämistyön tulevaisuudessakin Shuttleworth on perustanut Ubuntu-säätiön ja lahjoittanut sille 10 miljoonaa dollaria.
Vanha afrikkalainen sana Ubuntu kuvaa yhteisöllisyyttä, ja se voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle". Ubuntun perusperiaatteita ovat:
- ilmaisuus
- sitoutuminen avoimen lähdekoodiin ohjelmistoihin ja kehittämistapaan
- helppokäyttöisyys
- monikielisyys
Ubuntu perusversio käyttää Gnome-työympäristöä. KDE-työympäristöä suosivia ei kuitenkaan ole unohdettu, sillä Ubuntusta on olemassa myös Kubuntu-niminen rinnakkaisversio. Ubuntu ja Kubuntu perustuvat samaan perusjakeluun ja poikkeavat toisistaan vain graafiselta käyttöliittymältään. Myös kevyen XFCE-työpöytäympäristön käyttäminen on mahdollista. XFCE:tä käyttävää versiota Ubuntusta kutsutaan Xubuntuksi. Erityisesti koulukäyttöön muokattu Ubuntun versio kulkee nimellä Edubuntu. Gobuntu sisältää ainoastaan ohjelmia, joiden koko lähdekoodi on saatavilla ja lisenssiehdot sallivat ohjelman käytön, tutkimisen, muokkaamisen ja levittämisen. Se ei sisällä lainkaan suljetun lähdekoodin ajureita ja koska avoimia ajureita ei vielä ole kaikille laitekomponenteille, on laitetuki käytännössä puutteellinen.
Ubuntu on yksi helppokäyttöisimmistä työpöytäkäyttöön tarkoitetuista Linuxeista, jotka ovat tunnettuja paitsi luotettavuudestaan, turvallisuudesta ja tehokkuudestaan myös siitä, että ne ovat ilmaisia.
Ilmaisuus perustuu siihen, että Linux on vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto (VALO). Kyseisiä ohjelmistoja jokaisella on oikeus käyttää, muokata ja levittää vapaasti.
VALO tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjien ei tarvitse olla täysin riippuvaisia ohjelmiston toimittaneen yrityksen mielivaltaisista hinnoittelu- tai ohjelmistokehityspäätöksistä. VALO mahdollistaa sen, että ohjelmistoyritysten välinen kilpailu ei perustu markkina-asemaan vaan todelliseen osaamiseen ja laatuun. Lisäksi käyttäjällekin jää aina mahdollisuus itse muokata ohjelmistojaan, mikäli markkinat eivät tuota tyydyttäviä ratkaisuja.
Tietotekniikan on sopeuduttava ihmisten tarpeisiin, eikä niin, että ihmiset sopeuttavat tarpeensa muutaman harvan ohjelmistoyrityksen ratkaisuun.
Tämä suomenkielinen opas alentaa huomattavasti kynnystä tutustua Ubuntuun. Monet Ubuntun ohjelmista ovat myös suomennettu ja niiden käyttö on muutenkin helppoa. Astu uuteen, vapaan ja käyttäjälähtöisen teknologian aikakauteen ja hanki nyt Ubuntu Linux!
Lisätietoja netissä
Lisää hyviä ohjeita Ubuntun käyttöön ja ylläpitoon löytyy suomeksi sivustoilta http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi, http://www.ubuntu-fi.org ja Linux.fi wikistä osoitteesta http://www.linux.fi.