Olen etsinyt usein verkosta tietoa jonkin erityisen mielenkiintoisen vapaan ohjelman käytöstä ja pettynyt löytyvän tiedon vähäisyyteen. Johdin työpajoja ja jouduin turhauttavasti havaitsemaan, että käyttöoppaita oli heikosti saatavilla.
Tahdoin levittää sanaa tarjolla olevista ihanista ohjelmista, reaaliaikaisista ääni- ja videoeditoreista, kuten PureData tai Kino, sekä toimisto-ohjelmista, kuten Gimp tai Inkscape.
Jouduin kuitenkin kirjoittamaan työpajoihini omat käyttöoppaani, koska mitään sopivaa ei ollut saatavilla verkossa. Tietenkin joihinkin näistä ohjelmista oli saatavilla kirjoja, joita voin ostaa (melko kalliilla hinnalla) paikallisesta kirjakaupasta, minun täytyi kuitenkin pyytää oppilaitani ostamaan kirja tai kirjoittaa kirja uudelleen välttääkseni tekijänoikeusongelmat.
Mielestäni oli ihan hullua, että jouduin ostamaan kirjan oppiakseni vapaiden ohjelmien käytön. Ongelma ei näyttänyt olevan taloudellinen vaan ideologinen. Kuinka ohjelma voi olla ilmainen, jos sen käytön oppiakseen joutuu ostamaan tekijänoikeuden alaisen kirjan?
Ensin ajattelin, että tämä oli vain aukko vapaiden ohjelmistojen ekologiassa. Jonkun täytyy vain kirjoittaa vapaita käyttöoppaita. Tämä on paljolti totta, mutta on olemassa eräitä sisäsyntyisiä ongelmia, jotka täytyy kaivaa esille, ennen kuin vapaan dokumentaation sektori voi identifioida itsensä ja kukoistaa.
Tarkkailun ja kokemuksen kautta olen tullut siihen johtopäätökseen, että vapaiden ohjelmien ja avoimen lähdekoodin sektorilla on sokea piste dokumentaation kohdalla, ja se haittaa tämän sektorin kehitystä. Tämä ennakkoluuloisuus alkaa siitä uskomuksesta, että dokumentaatio ei ole niin tärkeää, ja jatkuu äärimmäisempiin näkökulmiin, kuten Free Software Foundationin kyvyttömyyteen jatkaa dokumentaatioon samoja lisenssivapauksia, kuin se antaa ohjelmistoille.
Ajan myötä tämä muuttuu, kun ihmiset tajuavat vapaan dokumentaation olevan sekä tärkeä työkalu vapaiden ohjelmistojen markkinoinnissa että sosiaalisesti ja taloudellisesti voimistavaa ja samojen ihanteiden mukaista kuin vapaat ohjelmistot itsessään. Vapaa käyttöopas tarvitaan vapaan ohjelman rinnalle. Tekninen kirjoittaja tarvitaan koodaajan rinnalle.
Tässä artikkelissa kuvailen olemassa olevan vapaan ohjelmistodokumentaation, lisenssien ja jakelumekanismien ongelmia. Sitten kuvailen niitä ominaisuuksia, joita dokumentaatiolla pitäisi mielestäni olla, sen vaatiman talousideologian rinnalla. Lopulta kerron, miten FLOSS Manuals -säätiö yrittää ratkaista nämä ongelmat, ja kuinka voit auttaa.
Vapaita ohjelmia on kehitetty rajoittavampien lisenssien ulkopuolella ja rinnalla. Kuka tahansa voi käyttää vapaita ohjelmistoja mihin tahansa tarkoitukseen: käyttäjät voivat tutkia lähdekoodia, muuttaa sitä sopimaan tarkoituksiinsa, ja riippumatta siitä muuttavatko he sitä, he voivat uudelleenjakaa sekä ohjelman että sen lähdekoodin.
Tämä yhteistyömalli merkitsi, että vapailla ohjelmilla on ollut paljon käyttöä kulttuurisektorilla - taiteilijat ja aktivistit ovat olleet innokkaita levittämään vapaita ohjelmia. Sen viehätys on suurta niiden keskuudessa, jotka ymmärtävät sanan "vapaa" tuottoisan poliittisen ja sosiaalisen monimielisyyden.
Monet taiteilijat ansaitsevat elämisensä opettamisen ja käytännössä käyttämiensä vapaiden teknologioiden työpajojen avulla. Näihin ajatuksiin keskittyneet näyttelyt, symposiumit ja festivaalit ovat tuoneet nämä ideat julkiselle areenalle.
Samaan aikaan kulttuurin ja digitaalisen median teoreetikot ovat vahvistaneet tarvetta kehittää ja käyttää vapaita ohjelmia ja laitteita. Tämä tuki on usein noussut liioittelun tasolle, monen vuoden ajan jokainen digitaalisen taiteen tapahtuma näytti olevan "avoin" tai "vapaa".
Tästä kaikesta huolimatta vapaiden ohjelmien käyttö lisääntyy hyvin hitaasti. Vaikka suurin osa verkosta toimii vapailla ohjelmilla (60% verkkopalvelimista käyttää Apachea ja 90% Domain Name Servereistä käyttää BINDiä), käyttöjärjestelmien kohdalla osuus on alle 2%. Vapaat ohjelmat pärjäävät paremmin kuin vapaat käyttöjärjestelmät, arvio Firefox-selaimen käytöstä kaikilla alustoilla on 20-30%. Tämä on silti hyvin vähän.
Firefoxin käyttäjien lisääntyminen on vakuuttava saavutus, mutta mikseivät muut hienot työkalut, kuten kuvankäsittelyohjelma Gimp tai äänieditori Audacity ole saavuttaneet vastaavaa "markkinaosuutta". Miksi käyttäjämäärä lisääntyy niin hitaasti, vaikka me kaikki tiedämme, että vapaat ohjelmat ovat hyviä, monenlaisia ohjelmia on saatavilla, ja vapaat ohjelmat annetaan ilmaiseksi ja vapaana. The Free Software Foundation uskoo vastauksen olevan yksinkertainen: "Suurin puute vapaissa käyttöjärjestelmissä ei ole ohjelmisto - se on hyvien käyttöoppaiden puute."
Olen kouluttanut vapaita työkaluja (lähinnä virtausjakelua) monta vuotta, ja se on johtanut minut samaan johtopäätökseen. Kyseessä ei ole dokumentaation täydellinen puute. Usein kehittäjän sivulta, kirjakaupassa, keskustelupalstan kommenteissa, postilistalla, tai wikissä on jotain. Tämä ilmeisesti tyydyttää nörttejä.
Monet "edistyneet" käyttäjät sanovat, että tämä riittää. Google on heidän sisällysluettelonsa, he tietävät kuinka sen kautta löytyy ratkaisuja. He ajattelevat, että ratkaistaessa ohjelmien ongelmia he eivät kohtaa ongelmia ensimmäistä kertaa, ja joku jossain on kirjoittanut ratkaisun. Tämä on usein totta. Jos tämä ei ole totta, ratkaiset joko ongelman itse (hakkaamalla päätä seinään, kunnes ohjelma toimii), tai etsit oikean IRC-kanavan ja kysyt ohjelman kehittäjiltä. Vielä parempi... Käytät avointa lähdekoodia, vai mitä? LUE LÄHDEKOODIA!
En tiedä sinusta, mutta ehkäpä, ehkäpä minun ei tulisi olla ohjelmoija saadakseni selville, miten joku ohjelma toimii. Ehkäpä tämä on hieman liian korkea kynnys ja pelottaa käyttäjiä.
Vapaiden ohjelmistojen pitäisi olla hyvin dokumentoituja. Pitäisi olla mahdollista saada selville mitä tietty ohjelma tekee, mitä se ei tee, kuinka se sopii ohjelmien muodostamaan avaruuteen, miltä käyttöliittymä näyttää, kuinka se asennetaan, kuinka perusasetukset tehdään, ja kuinka sen tärkeimpiä toimintoja käytetään. Nämä asiat pitäisi selittää käyttöoppaassa ja pitää käyttöopas paikassa, josta se on helppo löytää. Mitä helpompi hyvin kirjoitettua dokumentaatiota ohjelmalle on löytää, sitä suurempi mahdollisten käyttäjien määrä on.
Olen kuullut, että pelkkä teknisen dokumentaation puute ei yleensä ole ongelmana. "Ohjelmalle XX on käyttöopas!" "Mitä tarkoitat? Ohjelmalla XX on hieno käyttöopas!" Ihailen joidenkin vapaiden ohjelmien dokumentaatioon käytettyä vaivaa. Valitettavasti dokumentaatio on harvoin riittävää.
Monille tunnetuimmista ohjelmista on ostettavissa oikein hyviä käyttöoppaita. Yleensä palvelinpuolen ohjelmista on enemmän julkaisuja kuin työpöytäkoneiden ohjelmista. Nämä kirjat on yleensä julkaistu perinteisen julkaisumallin mukaan, rajoittavilla tekijänoikeuksilla, ja niiden sisältöä ei ole helppo muuttaa tai käyttää uudelleen. En mielelläni käytä suljettua dokumentaatiota näiden syiden vuoksi ja muista ideologisista ja käytännöllisistä syistä, jotka muotoilen myöhemmin tässä artikkelissa.
Yleisimmät olemassa olevan vapaan ohjelmiston dokumentaation viat ovat:
Nämä virheet ovat hyvin yleisiä, ja tilanne on niin huono, että se merkitsee kriisiä vapaiden ohjelmien maailmassa. Olen yrittänyt itse korjata tilannetta, mutta ajattelin, että on aika kirjoittaa joistain perusasioista, jotta muut ajattelisivat dokumentaation merkitystä. Kannustan myös sinua osallistumaan vapaan dokumentaation projekteihin.
Ensinnäkin tahdon kertoa lyhyesti miksi dokumentaation pitäisi olla vapaata, ja sitten kerron hyvän dokumentaation tuntomerkeistä.
There has been error in communication with Booktype server. Not sure right now where is the problem.
You should refresh this page.